SOCIAL MEDIA

keskiviikko 30. tammikuuta 2019

Kesäkurpitsat jauheliha-juusto-täytteellä


Tässä olisi taas yksi terveellinen arkiruokaresepti, joka sopii vähähiilariseen ruokavalioon kuin nenä päähän. Lisäksi tämä on tosi kivaa vaihtelua arkisiin ohjeisiin ja tässä samalla tulee nautittua sekä vihanneksia että protskua. En tarkoita kuitenkaan sitä, ettei näiden kanssa kannattaisi vielä lisukkeena nauttia juureksia ja salaattia- niitähän ei koskaan tule syötyä liikaa. Meillä nämä maistuivat kaikille perheenjäsenille ja enemmänkin olisi mennyt, jos vain olisi ollut😀 



Käytin tässä ohjeessa juustoraasteena sinistä emmentaalia, mutta jos noudatat maidotonta ruokavaliota, niin korvaa se maidottomalla juustoraasteella ja jätä mozzarella pois. Lehtikaalia tähän ohjeeseen on lisätty ravintoarvon takia ja tosi hyvin se tähän ohjeeseen sopiikin. Meillä löytyy aina pakastettua lehtikaalia, jota sitten sormin puristelen eri ruokien sekaan. Toki voit käyttää tuorettakin lehtikaalia, se toimii ihan yhtä hyvin. Kesäkurpitsan sisustan kovertaminen joko puukolla tai ruokalusikalla voi olla alkuun hieman hankalaa-  mikäli käyttää yhtään liikaa voimaa, niin kuori saattaa halkeilla hieman. Harjoitus tekee tässäkin asiassa mestarin ja hetken kuluttua kesäkurpitsan kovertaminen sujuu kuin tanssi. Mutta siis kärsivällisyyttä alkuun...



Ohje:

400 g jauhelihaa

2 keskikokoista kesäkurpitsaa
4 valkosipulia
50 g mozzarellaa
2 dl juustoraastetta
pari kourallista pieneksi silputtua lehtikaalia (joko tuoretta tai pakastettua)
1 tl suolaa
paprikamaustetta, cayenne- ja mustapippuria maun mukaan
voita paistamiseen

Pese kesäkurpitsat ja halkaise ne pituussuunnassa. Voit myös katkaista kesäkurpitsat vielä kahtia poikittaissuunnassakin (kuten kuvien kesäkurpitsoille on tehty) etteivät ne ole niin pitkiä. Koverra ruokalusikalla kesäkurpitsoiden siemenet pois varovasti ettei kuori mene rikki. Pilko sisälmys pieniksi paloiksi. Laita kesäkurpitsan kuoret uuniin ja paista niitä 225 asteisessa uunissa 10 minuuttia.

Pilko valkosipulit. Sulata rasva pannulla ja laita valkosipulit ja mausteet (ei suola) pariksi minuutiksi kuulottumaan pannulle. Lisää jauheliha ja paista lähes kypsäksi. Lisää pilkottu kesäkurpisoiden sisälmys ja ihan pieneksi pilkottu lehtikaali. Paista niin kauan kunnes jauheliha on kypsää ja kesäkurpitsa pehmentynyt. Lisää suola. Maistele täytettä ja lisää suolaa ja mausteita tarvittaessa.

Kokoaminen

Ota kesäkurpitsan kuoret pois uunista. Levitä jauhelihatäyte kesäkurpitsojen pohjalle. Lisää mozzarellajuustoa ja juustoraastetta. Paista vielä uunissa vartin verran.

VIDEO BLOGIN TERVEELLISISTÄ JA VHH RUOKAOHJEISTA

Katso alla olevasta videosta mitä ruokaohjeita blogista löytyy (videolla on ainostaan osa ohjeista). Kaikki ohjeet löydät kootusti tältä sivustolta.

Seuraa blogia facebookissa ja instagramissa

Blogin uusimmat terveyteen ja painonhallintaan liittyvät postaukset löydät ensimmäiseksi blogin facebook sivulta klikkaamalla tätä linkkiä. 

Päivitän myös säännöllisesti blogin uusimpia ruokakuvia instagramiin, jonka löydät klikkaamalla tätä linkkiä.

Blogin terveellisiä ruokaohjeita kuvineen löydät kootusti täältä.
lauantai 26. tammikuuta 2019

Vähähiilihydraattinen siemenvuokaleipä






Pitkästä aikaa teki mieli siemenleipää ja päätin tehdä sen vuokaleipänä tällä kertaa. Vähähiilarisia vuokaleipäohjeita löytyy blogista useita, mutta ajattelin kokeilla tällä kertaa ohjetta, jossa ei ole kananmunaa eikä jogurttia. Vähän rakenne mietitytti leipää valmistaessa, koska ohje muistutti hyvin paljon siemennäkkäriohjetta. Rakenne osoittautuikin tosi hyväksi ja siemenleipä maistuu aina hyvältä. Lisäksi siitä saa hyvin rasvahappoja ja kuituja, joista viimeksi mainitun osuus vähähiilarisessa ja gluteenittomassa ruokavaliossa saattaa jäädä liian vähäiseksi.

Tärkeää!

Tässä ohjeessa leivän annetaan vetäytyä muutama tunti tai vaihtoehtoisesti yön yli jääkaapissa. Sain idean tähän eräästä ulkomaalaisesta blogisivustosta, jonka nimeä en nyt tietenkään muista. Itse annoin kuvan leivän vetäytyä yön yli ja olikin ihana syödä aamulla tuoretta leipää aidon voin ja vihannesten kanssa. Tarvittaessa voit tuplata ohjeen raaka-aineet, koska tällä ohjeella tehtäessä leivästä ei tule kovin korkea, ainoastaan noin 3,5 cm korkea. En viitsi tehdä kovin isoja annoksia, koska tällä hetkellä meillä ei riitä yksinkertaisesti syöjiä koska leivon niin usein. Kun otat leivän uunista, leivän pohja on hieman kostea ja leipä murentuu helposti lämpimänä. Tämän vuoksi on tärkeää, että annat leivän vetäytyä parin tunnin ajan huoneen lämmössä, jolloin kosteus poistuu ja rakenne tiivistyy. Muutaman tunnin kuluttua leivän rakenne on hyvä ja seuraavana päivä täydellinen.





TUOTTEITA EDULLISESTI FITNESSFIRSTISTÄ

Blogin lukijana saat Fitnessfirstin normaalihintaisista tuotteista -10 %:n alennuksen koodilla "kutsuvapauteen". Kun klikkaat ohjeessa tummennetulla fontilla olevia tuotteita, niin pääset suoraan nettikauppaan ja voit ostaa tuotteita huomattavasti edullisemmin kuin marketeista.

Täältä pääset Fitnessfirtin nettikauppaan.







Ohje (tuplaa annosmäärä tarvittaessa):

2 dl auringonkukansiemeniä

1,5 dl seesaminisiemeniä

0,5 dl karkeaa psylliumkuitua

1 tl suolaa

3 rkl voita tai kookosöljyä

3 dl tai enemmän vettä


Sulata rasva. Sekoita kuivat aineet keskenään kulhossa. Lisää rasva ja vesi kuivien aineiden sekaan ja sekoita käsin lusikalla. Kaada taikina leivinpaperilla vuorattuun leipävuokaan. Anna leivän tekeytyä jääkaapissa muutaman tunti tai yön ajan ennen paistamista. Paista 175 asteessa tunti. Anna leivän tekeytyä muutama tunti huoneenlämmössä. Parhaimmillaan leipä on seuraavana päivänä.

VIDEO BLOGIN TERVEELLISISTÄ JA VHH RUOKAOHJEISTA

Katso alla olevasta videosta mitä ruokaohjeita blogista löytyy (videolla on ainostaan osa ohjeista). Kaikki ohjeet löydät kootusti tältä sivustolta.


Seuraa blogia facebookissa ja instagramissa

Blogin uusimmat terveyteen ja painonhallintaan liittyvät postaukset löydät ensimmäiseksi blogin facebook sivulta klikkaamalla tätä linkkiä. 

Päivitän myös säännöllisesti blogin uusimpia ruokakuvia instagramiin, jonka löydät klikkaamalla tätä linkkiä.


Blogin terveellisiä ruokaohjeita kuvineen löydät kootusti täältä.


Kuva Pasi Hakala

keskiviikko 23. tammikuuta 2019

NAINEN +45: Aamuäreys


Vietimme hetki sitten mukavaa naisteniltaa ystävieni kanssa. Jotenkin kummasti puheenaihe kääntyi sitten aviomiehiimme ja aamuihin. Olen tunnetusti ollut aina aamuäreä. Äreys kohdallani alkaa helpottaa, siis jos alkaa😂😂, kello kymmenen tietämillä. Eräs ystävistäni kertoi aamuäreän korville hurjan tositarinan joka meni jotakuinkin näin: "Juuri kun olen saanut aamukahvin ja päivän lehden nenäni eteen ja ajattelen, että saan ihan hetken omaa aikaa ja rauhaa, niin Nestori (nimi muutettu) tulee alakertaan ja alkaa höpöttämään ja kyselemään mitä ihmeellisempiä kysymyksiä. Viime aikoina hän on alkanut aamukahvipöydässä tekemään myös ihan outoja nopeita liikkeitä (ystäväni heilutti käsiään vimmastusti joka puolelle)😂😂😂 Ja mikä pahinta, Nestori on AINA hyvällä tuulella aamulla!!!"

Kaikki pöydän ympärillä olevat naiset olivat hyvin myötätuntoisen ja ymmärtäväisen näköisiä ystäväni elämäntilanteelle. Huomasin kuitenkin, että jotkut näkyivät selvästi ihmettelevän mielessään tuota hyväntuulisuuden problematiikkaa, sen sijaan minä tajusin heti ongelman laajuuden että syvyyden. Lisäksi itseäni hirvitti tuo käsien nopea liikuttelu ja vielä yölläkin kun nauroin itseni uneen mietin, että mistä ihmeessä on kyse😂 Ja pakkohan minunkin oli sitten avautua meidän tilanteesta. 



Aamuäreän ihanne aamu 

Heräämisen jälkeen minun pitää saada olla ainakin tunti ihan hiljaa. En jaksa puhua kenellekään mitään tai jos puhun, niin se on lähinnä ahdistunutta yninää yhdistettynä jos-katse-voisi-tappaa-mulkaisuun. Ihanne aamuni menisi siis näin: saisin ihan rauhassa pestä hampaani ja tehdä aamutoimeni. Puuroa keittäessäni ei lähelläni pyörisi koiria lukuunottamatta ketään, vaan saisin olla omissa mietteissäni (niitä sitten riittää). Sitten saisin aamukahvia nauttiessani rauhassa avata sähköpostini ja lukea lehden. Tässä vaiheessa alhainen verenpaineenikin olisi jo noussut sille tasolle, että pystyisinn edes teoriassa muodostamaan joitakin järkevältä kuulostavia lauseita ja katsomaan vastapäätä istujaa suoraan silmiin ilman että tekisi mieli irvistää. Tämä olisi siis ideaalitilanne.

Sitten se todellisuus

Todellisuus on toisenlainen. Molemmat aikuiset poikani ovat myös aamuäreitä ja- tokkuraisia, joten jos he ovat kotona, niin heidän kanssaan aamut sujuvat kuin tanssi.  Kaikki ovat hiljaa ja ihan muumioita ja tuijottavat eteensä lasittuneella katseella. Ja mikä parasta, nuoremmalla on yleensä vielä aamulla kuulokkeet korvissa. Jos joku uskaltaa kysyä jotakin, vastaukset ovat ns. täsmävastauksia eli lyhyitä ja ytimekkäitä, joiden tarkoitus on nimenomaan saada toinen ymmärtämään, että ole nyt hiljaa. Myöskään lapsuudenperheessäni minua ei koskaan aamuisin ahdisteltu typerillä kysymyksillä eikä minua yritetty saada mukaan minkäänlaisiin keskusteluihin. 

Ongelma on tietenkin sivistynyt ja ulospäinsuuntautunut aviomieheni, joka ystäväni miehen tavoin on aina aamuisin äärimmäisen hyvällä tuulella- ainakin siihen asti kun on kommunikoinut kanssani. Sen jälkeen hyvätuulisuus yleensä haihtuu nopeasti. En vaan voi ymmärtää miten joku ihminen voi olla hyvällä tuulella joka perhanan aamu, 365 päivää vuodessa, vuodesta toiseen- ei herran jumala😤 Voisi kuvitella, että hyväntuulisuus tarttuu. Ei tartu, päinvastoin. Lähes joka aamu mieheni astuu miinaan, joka räjähtää silmille: sulkeutuneesta olemuksestani huolimatta, hän innostuu yleensä aloittamaan jonkin ajankohtaisen yhteiskuntapolittisen (sekin vielä) keskustelun, jonka tyrmään yleensä välittömästi jos-et-lopeta-niin-räjähdän-katsella. Siitähän se päivä sitten lähteekin mukavasti ja jouhevasti liikkeelle😅 Elämä on: toiset ovat aamuisin kuin perseeseen ammuttuja karhuja ja toiset taas lepposia hyvänmielen lähettiläitä.



Olen tullut siihen tulokseen, että aamuäreyttä saattaa helpottaa muutama asia:

1. Hitaat aamut, joita ei ole oikeastaan koskaan eli se siitä.
2. Koiran silitys ja pussaaminen. Mitä enemmän koiria, sen parempi. Mielellään vielä saksanpaimenkoiria, mutta kaikki koirat käy. Ihan jokainen.
3. Kahvi, mitä laadukkaampaa ja enemmän, sen parempi.
4. Käsimerkki, joka onkin osoittautunut avioliittomme pelastukseksi: näytän kädellä ole-hiljaa-ja-anna-mun-olla-rauhassa-merkin. Näytän sen merkin yleensä jo siinä vaiheessa kun mieheni tulee näköetäisyydelle😅.
5. Aika eli kun kello tulee kymmenen, äreys helpottaa. Ellei, niin kyse ei ole enää aamuäreydestä vaan koko päivän kestävästä ketutuksesta.

Tietenkään aamuäreys on enemmän luonteenpiirteeseen kuin iän tuomiin hormonitoimintaan liittyvä ominaisuus, mutta voin vakuuttaa ainakin omasta puolestani, etteivät mitkään hormonitoimintaan liittyvät nousut ja laskut tätä ominaisuutta ainakaan vähennä.

Loppuun  vielä paljastus: olen myös iltaäreä ihminen😂😂😂 Eli kun kello tulee yhdeksän, sama homma toistuu eli käsimerkit on käytössä. Pitäsiköhän facebookiin perustaa aamuäreiden ihmisten vertaistukiryhmä? Ja aamuäreiden puolisoiden vertaistukiryhmä?

Muita aamu- tai iltaäreitä? Pliiiiiiiiis, onhan?

Oletko jo lukenut NAINEN +45: Peitto päälle, peitto pois postauksen? Se löytyy täältä.



Seuraa blogia facebookissa ja instagramissa

Blogin uusimmat terveyteen ja painonhallintaan liittyvät postaukset löydät ensimmäiseksi blogin facebook sivulta klikkaamalla tätä linkkiä. 

Päivitän myös säännöllisesti blogin uusimpia ruokakuvia instagramiin, jonka löydät klikkaamalla tätä linkkiä.

Blogin terveellisiä ruokaohjeita kuvineen löydät kootusti täältä.

maanantai 21. tammikuuta 2019

Ulkoilu paukkupakkasilla- vinkkejä pukeutumiseen



Rakastan kovaa pakkasta, mitä kylmempi sen parempi. Tänä aamuna mittari näytti -22 astetta Jyväskylässä kun lähdimme saksanpaimenkoirani Tuton kanssa aamulenkille. Lenkin jälkeen olo oli todella puhdistunut, veri kiersi kehossa lähes samalla tavoin kuin avantouinnin jälkeen istuessani takkatulen ääressä ja juodessani aamulattea.  Koira täyttää maaliskuussa 8 vuotta ja emme ole vielä kertaakaan lyhentäneet lenkkiä pakkasen takia. Liikuntaa ei missään nimessä kannata lopettaa talvella- liikkuminen on asenne-, pukeutumis ja -suojautumiskysymys. Tutolle puin Back and Trackin toppamanttelin, ainakin vielä tassuja ei ole tarvinnut suojata.


Hengitysteiden suojaaminen

Hengitysteiden suojaaminen on todella tärkeää, koska kylmä ja pakkasen kuivattama ilma ärsyttää terveitäkin hengitysteitä. Kylmän ilman hengittäminen ilman hengitysteiden suojaamista aiheuttaa usein vesinuhaa, kurkkukipua ja kuivaa yskää. Astmaatikolla kova pakkanen saattaa aiheuttaa lisäksi hengitysteiden supistumista, joten suojaamisen lisäksi kannattaa ottaa avaavaa lääkettä ennen liikuntasuoritusta. Tuuli yleensä pahentaa hengitystieoireilua entisestään.

Hengitystiet voi suojata hengitysilman lämmittimellä. Saat lisätietoa edellämainitusta tuotteesta Hengitysliitosta. Toinen hyvä tapa suojata kasvoista suun ja nenän alue on joko kaulaliina tai vaikkapa tuubihuivi, jolloin hengitysteiden kylmähermopäätteet eivät ärsyynny ja aiheuta keuhkoputkien supistumista. Tärkeintä suojaamisessa on se, että hengitysteiden eteen laitettava liina on hengittävää materiaalia. Tänään lenkillä suojasin suun alueen villasella kypärämyssyllä ja laitoin vielä suun ja nenän eteen tuubihuivin. Mikäli huivi ei ole hengittävää materiaalia, niin lenkkeillessä saattaa tulla tukala olo, ainakin minulle. 



Kerrospukeutuminen

Kerrospukeutuminen on toki aina tärkeää, mutta sen merkitys korostuu mitä enemmän on pakkasta. Ideana on se, että jokainen vaatekerros on hengittävää materiaalia ja päällimmäinen mielellään vielä tuulen- ja vedenpitävää. Vaikka esimerkiksi puuvilla tuntuu iholla miellyttävältä, niin se sitoo kosteutta (kastuu) eikä siirrä sitä seuraaviin kerroksiin.

Aluskerros

Lähimpänä ihoa on aluskerros, joka siirtää iholta kosteutta kohti ulompia kerroksia. Kun ihoa lähimpänä oleva kerros pysyy kuivana, olo pysyy mukavana ja lämpimänä hikoillessakin. Alimmaiseksi kerrokseksi kovilla pakkasilla kannattaa pukea hengittävä merinovillainen korkeakauluksinen poolo. Merinovillalla on loistava kosteudensiirto-ominaisuus eikä se kutita iholla (itse pelkäsin tätä aluksi), koska merinovillasäikeet ovat normaalia villasäikeitä sileämpiä. Merinovilla ei antibakteeristen ominaisuuksien vuoksi haise pitkänkään  käytön jälkeen mikäli sitä muistaa tuulettaa ahkerasti. Merinovillapooloja voi ostaa lähes kaikista urheilukaupoista. Mitä enemmän vaate sisältää villaa, sen lämpoisempi se on. 

Välikerros

Seuraavaksi puetaan välikerros. Itse käytän välikerroksessa oikeastaan aina fleeceä kovilla pakkasilla, joka on lämmin, hengittävä ja miellyttävä. Myös välikerrokseen voi pukea villaista.

Kuorikerros

Kuorikerros suojaa tuulelta ja kosteudelta. Ohuimmat kuoritakit ovat yksikerroksisia, mutta myös kolmikerroksisiakin (laskettelutakit) löytyy. Goretex takit ja housut pitävät veden ja tuulen parhaiten loitolla ja parhaimmat ovat myös hengittäviä. Myös softshell-vaatteet pitävät hyvin tuulta ja ovat hengittäviä eli ne sopivat hyvin kovalla pakkasella ulkoiluun. On tärkeää, että kuorikerros on riittävän väljä, jotta sinne mahtuu tarpeeksi vaatekerroksia alle. Toisaalta se ei saa olla liian väljä, ettei käyttäjän ja vaatteen väliin jää hengittävyyttä haittaavaa ilmataskua. Liikunnan intensiivisyys ratkaisee kuorikerroksen paksuuden: hiihto- ja juoksulenkillä riittää ohuempi kuoritakki, kun taas kävelylenkillä voi tarvita paksumpaa.



Mitä minulla oli tänään lenkillä päällä?

Yläkropassa oli alimmaisena korkeakauluksinen merinovillapoolo (villaa 80 %). Seuraavaksi fleecetakki ja päällimmäisenä Peakin toppatakki. Koska tuo toppatakki on todella lämmin, niin tuo fleece oli liikaa eli pelkkä villapoolo olisi riittänyt. Toppatakki ei ole erityisen hengittävä, joten välillä piti avata vetoketjua ylhäältä mikä tietenkin lisää vilustumisen vaaraa. Eli minulla toimi hyvin tuohon toppatakkiin saakka😏 Seuraavaksi aionkin hankkia itselleni kaksi- tai kolmikerroksisen kuoritakin, joka hengittää paremmin. Minulla on erittäin hyvä yksikerroksinen Goretex kuoritakki, joka pitää täydellisesti tuulen ja veden ja vielä hengittääkin. Mikäli olisin juossut tai hiihtänyt, niin olisin pukeutunut tuohon takkiin, mutta näin kylmällä en rohjennut.

Alakropassa minulla oli halppis fleecehousut ja niiden päällä ohuet Goretex kuorihousut. Jalassa villaiset urheilusukat ja Icebugit.

Kasvot suojasin villaisella kypärämyssyllä, jonka päälle laitoin tuubihuivin suojaamaan suuta ja nenää. Sitten vielä lakki päähän ja tuulisilla paikoilla huppu, joka metsässä oli jo liikaa. Käsissä oli nahkaiset lämpimät rukkaset. Eli ei mitään kaunista katseltavaa, mutta saatiin taas se tunnin lenkki heitettyä eikä palellut enkä vilustunut.

Tutolla taasen oli Back on Trackin infrapunaa heijastava toppamantteli😀 Neidolla löytyy näin BOT:n mantteleita peräti kolme, joka säätyypille omansa.

Ihania ulkoilukelejä kelejä kaikille! Paukkuvia pakkasia, takkatulen roihintaa ja kuumaa juomista💗



Seuraa blogia facebookissa ja instagramissa

Blogin uusimmat terveyteen ja painonhallintaan liittyvät postaukset löydät ensimmäiseksi blogin facebook sivulta klikkaamalla tätä linkkiä. 

Päivitän myös säännöllisesti blogin uusimpia ruokakuvia instagramiin, jonka löydät klikkaamalla tätä linkkiä.

Blogin terveellisiä ruokaohjeita kuvineen löydät kootusti täältä.








sunnuntai 20. tammikuuta 2019

Rapeat VHH aurajuusto crackerit

Todella vähähiilariset ja ihan älyttömän hyvänmakuiset aurajuusto crackerit ovat taas sitä kaikkien-blogin-seuraajien-on-pakko-maistaa- osastoa. Ja nämä maistuvat sata varmasti myös normiruokavaliota noudattaville, sillä vähähiilarisuutta ei maista yhtään mitenkään. Erityisen hyvin nämä maistuisivat luomu tai biodynaamisen punkun kanssa illanistujaisissa. Tai jopa sipsien korvikkeena leffaa katsoessa- tämä tosin vaatii sen, että teet pohjasta todella, todella ohuen ja lisäät hieman suolaa taikinaa.



Tärkeää!

Kuten tulikin varmaan jo selväksi, crackerit ovat vähähiilarisia. Siis todella. Luonnollisesti ne ovat myös viljattomia, mutta aurajuuston vuoksi eivät maidottomia. Ohjeessa on tarkoituksella käytetty kahta eri vhh jauhoa: lupiinijauho tasoittaa mantelijauhon rasvaisuutta. Voit korvata lupiinijauhon tarvittaessa kookosjauholla. Poikkeuksellisesti tässä ohjeessä käytetään blenderiä, koska sulatettu juusto tarvitsee terävän leikkurin. Muista blendata taikinaa tarpeeksi kauan ja välillä aina pysäytä blenderi ja lusikoi blenderin pohjalle ja sivulle jäänyt taikina lähelle leikkuria. Joudut toistamaan tämän muutaman kerran. Taikina kannattaa tasoittaa veitsellä tosi ohueksi, jotta crackereistä tulisi rapeita. 

Tarkkaile taikinaa koko paistoajan, jotta se ei pala. Itse paistoin kuvan crackereitä alkuun 7 minuuttia ja juuston lisäämisen jälkeen viitisen minuuttia. Ihan tarkkaa paistoaikaa on mahdotonta antaa, koska taikinan paksuus ratkaisee paistoajan. Paistetut ja jäähtyneet crackerit on helpointa leikata pizzaleikkurilla tai hyvin terävällä veitsellä. 

Itselläni meinasi mennä hermot kun pesin haudekattilaa ja blenderiä leipomisen jälkeen😝 Sulanut juusto tarttuu tiukasti kattilaan eikä blenderin putsauskaan ihan helppoa ollut. Mutta jälkeenpäin voin todeta, että crackereitä tuli niin hyvän makuisia, että kyllä kannatti😍



Tuotteita edullisesti FitnessFirstin nettikaupasta

Blogin lukijana saat Fitnessfirstin normaalihintaisista tuotteista -10 %:n alennuksen koodilla "kutsuvapauteen". Kun klikkaat ohjeessa tummennetulla fontilla olevia tuotteita, niin pääset suoraan nettikauppaan ja voit ostaa tuotteita huomattavasti edullisemmin kuin marketeista. Täältä pääset Fitnessfirtin nettikauppaan.

Ohje taikina:

2 dl kermajuustoa
0,5 dl mantelijauhoja
0,75 dl lupiinijauhoa
2  kananmunaa
2 tl karkeaa psylliumia
ripaus suolaa
oliiviöljyä 

Päälle:

0,5 dl  aurajuustoa
0,5 dl  parmesanjuustoa
1 tl hienonnettua persiljaa

Sulata juusto vesihauteessa tai mikroaaltouunissa.  Laita juusto ja kananmunat blenderiin ja blendaa sileäksi. Lisää jauhot, psyllium ja suola. Blendaa niin kauan että taikina on sileää. 

Voitele leivinpaperi oliiviöljyllä. Kaada taikina leivinpaperille ja tasoita veitsellä siten, että taikinasta tulee mahdollisimman ohut yhtenäinen levy. Paista 225 asteessa noin 7 minuuttia.

Levitä taikinan keskiosaan parmesanjuustoa. Levitä parmesanjuuston päälle aurajuusto. Paista vielä noin 5 minuuttia. Ripottele leivän päälle tuoretta, pieneksi jauhettua persiljaa. 

Täältä löydät lisää blogin vhh ja muita terveellisiä ruokaohjeita.



Seuraa blogia facebookissa ja instagramissa

Blogin uusimmat terveyteen ja painonhallintaan liittyvät postaukset löydät ensimmäiseksi blogin facebook sivulta klikkaamalla tätä linkkiä. 

Päivitän myös säännöllisesti blogin uusimpia ruokakuvia instagramiin, jonka löydät klikkaamalla tätä linkkiä.

Blogin terveellisiä ruokaohjeita kuvineen löydät kootusti täältä.

Seuraava blogin ruokaohje on samenttisen pehmeä ja terveellinen punajuuri-vuohenjuustokeitto

keskiviikko 16. tammikuuta 2019

Lapsen raiskaamisen halpa hinta Suomessa

Suomea on järisyttänyt viimeaikoina ulkomaalaistaustaisten henkilöiden lapsiin kohdistuvat raiskaukset erityisesti Oulun seudulla. Tekotapa on useimmiten ollut törkeä ja uhrit alle 15-vuotiaita. Kaikkien seksuaalirikosten luvut ovat synkimmät Helsingissä, jossa seksuaalirikosten määrä kasvoi vuonna 2018 puolella edelliseen vuoteen verrattuna. Ulkomaalaisten osuus raiskauksista Helsingissä oli 53,8 prosenttia. Presidentti Niinistö on ollut syvästi järkyttynyt ja kuvaillut tekoja epäinhimillisiksi ja tilannetta kestämättömäksi. Sipilän vähättely sen sijaan on ollut käsittämätöntä ja tapahtumien vertailut siihen kuinka paljon suomessa tapahtuu seksuaalirikoksia vuodessa on ollut jo hämmentävää. Ehkä Sipilänkin kannattaisi myöntää, että tilanne on poikkeuksellinen eikä sillä ole mitään tekemistä keskimääräisten raiskaustilastoiden kanssa.

Miksi juuri lapset uhreina?


Aluksikin teot järkyttivät, tietenkin. Kun näytelmä alkoi toistaa samaa kaavaa, jossa tekijänä on ulkomaalainen mies ja raiskauksen uhri on alaikäinen suomalainen lapsi, alkoivat suomalaiset raivostua. Alkoi esiintyä valtavaa somevihaa. Sen jälkeen tunnelma on muuttunut ainakin omassa päässäni karmivaksi, epätodelliseksi ja kammottavaksi. Mistä tässä on kyse? Miksi juuri lapset ovat valikoituneet uhreiksi? Miksi lyhyessä ajassa tekoja on ollut useita? Miksi ne ovat tapahtuneet pääosin samassa kaupungissa? Onko kyseessä sovittu kaava? 


Poliisin mukaan raiskaajat ovat tunteeneet toisensa, mutta kyse ei ole järjestelmällisestä toiminnasta. Jos kyse olisi pelkästään kulttuurisista eroavaisuuksista, yhteiskuntajärjestelmään sopeutumisesta tai  seksuaalisten halujen tyydyttämisestä, niin miksi raiskaukset olisivat kohdistuneet näin suuressä määrin lapsiin (en väitä ettei aikuisia naisia lainkaan raiskata Suomessa)? Voiko mikään muu aiheuttaa pahempaa kammoa suomalaisten keskuudessa kuin lasten raiskaaminen? Voiko mikään muu aiheuttaa samanlaista pelkoa, turvattomuutta, inhoa, epätoivoa, raivoa ja ennen muuta avuttomuuden tunnetta kuin nämä teot? Eikö juuri edellä mainittujen asioiden aiheuttaminen ole terrorisminkin yksi tärkeimpiä tavoitteita?


Alaikäisten raiskaamiset ovat erityisen kammottavia uhrien, uhrien vanhempien ja lainkuuliaisten ulkomaalaistaustaisten osalta. Laitapa hetkeksi ajatuksissasi itsesi ulkomaalaistaustaisen asemaan: olisit hakenut turvapaikkaa ulkomailta ja samaan aikaan suomalaiset alkaisivat raiskata kyseisessä maassa paikallisia lapsia. Mitkä olisivat omat fiilikset? Olisiko turvallinen olo? Miltä tuntuisi mennä ruokakauppaan tai kävellä kaupungilla yleisillä paikoilla kun vastaantulevista silmäpareista saisi lukea ajatuksen "onko tuokin raiskaaja"? Yksi parhaimmista ystävistäni on kotoisin Iranista. Hän on rakkauden ruumiillistuma- henkilö, joka saa pelkällä läsnäolollaan oloni tuntumaan rakastetuksi, tärkeäksi ja arvokkaaksi. Voin vain kuvitella miltä hänestä tuntuu.


Mitä liikkuu joukkoraiskatun vanhemman mielessä?


Yritä laittaa hetkeksi ajatuksissasi itsesi joukkoraiskatun lapsen vanhemman asemaan. Mitä ajattelisit kun menisit illalla nukkumaan? Miten saisit ajatusvirran katkeamaan kun järkyttävä tapahtuma tunkisi väkisin mieleesi? Miltä tuntuisi päästää lapsi tai nuori harrastuksiin tai iltamenoihin tai kulkemaan koulumatkat yksin? Mitä ajattelisit kun nuori on netissä- kiusataanko ja pilkataanko häntä tapahtuneen johdosta tai mitä pahinta, syyllistääkö joku häntä tapahtuneesta? Tietävätkö muut nuoret mitä hänelle on tehty? Miten tämä kaikki tulee vaikuttamaan hänen tulevaisuuteensa? Toipuuko hän koskaan?

Lyhyet tuomiot ja uhrien halventaminen netissä


Uhrin elämään tapahtuma tulee jättämään elinikäiset jäljet. Olemme saaneet lukea lehdistä uhrien haastatteluja siitä, miten vaikeaa on ollut saada kriisiapua sairaalan seinien sisällä mielen järkkyessä ja miten joukkoraiskauksen uhreja on nimitelty netissä halventavaan sävyyn. Tämä kaikki yhdistettynä oikeuslaitoksien langettamiin naurettavan lyhyisiin tuomioihin saa ihon nousemaan kananlihalle. Mikä tätä yhteiskuntaa ja ihmisiä vaivaa?


Seksuaalirikosten tuomiot rangaistusasteikon lievemmistä päästä


Kaikki osapuolet kärsivät sukupuoleen, ikään, uskontoon, kansallisuuteen tai ihonväriin katsomatta. Niin suomalaiset kuin maahanmuuttajatkin. Tiedämme, mitä rikoksia ulkomaalaistaustaiset henkilöt ovat Suomessa tehneet. Hetki voitaisiin miettiä myös suomalaisen oikeusjärjestelmän suhtautumista lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön: melkein mistä tahansa pikku rikoksesta voi saada kovemman rangaistuksen kuin lapsen elämän pilaamisesta. Perusmuotoisen lapsen seksuaalisen hyväksikäytön rangaistusasteikko on 4 kk- 4 vuotta ja törkeän 1-10 vuotta. Lyhyet vankeusrangaistukset (enintään 2 vuotta) voidaan tuomita ehdollisena, jos rikoksen vakavuus, rikoksesta ilmenevä tekijän syyllisyys tai tekijän aikaisempi rikollisuus eivät edellytä ehdottomaan vankeuteen tuomitsemista. Vielä kun ottaa huomioon sen, että tuomioistuimet ovat käyttäneet tuomioissaan seksuaalirikosten osalta rangaistusasteikon alempaa päätä (ylintä päätä on käytetty esimerkiksi huumausainerikoksissa), niin jokainen voi laskea itse, miten vähällä tuomiolla voi lapsen elämän pilaamisesta selvitä. Suomea voidaankin pitää turvallisena maana- raiskaajille.



Nyt vasta kun tilanne on kaatunut käsiin ja vaalit ovat käsillä, hallitus aikoo asettaa työryhmän valmistelemaan raiskaislainsäädännön uudistamista, jossa rangaistusasteikko arvioidaan uudelleen. Aikaa lainsäädännön uudistamiseen on ollut vaikka kuinka paljon ja ongelma on ollut tiedossa pitkään. Mitä tämä kertoo meistä?



Seuraa blogia facebookissa ja instagramissa

Blogin uusimmat postaukset löydät ensimmäiseksi blogin facebook sivulta klikkaamalla tätä linkkiä. 

Päivitän myös säännöllisesti instagramia, jonka löydät klikkaamalla tätä linkkiä.




sunnuntai 13. tammikuuta 2019

Karppaajan pinaatti-avokado-kananmuna-hampurilainen



Ihana viikonloppu: paljon pakkasta, aurinko on paistanut, takkatuli on roihunnut takassa päivittäin, luomukahvia, pitkät yöunet ja paljon paljon liikuntaa ulkona, salilla ja joogaa💗 Tämän päivän kruunaa vielä Allun pesäpallopeli, jota menen illalla katsomaan. Aamulla päätin herätessäni, että tänään haluan tehdä jotakin erilaista lounaaksi: viime aikoina olen tehnyt todella paljon juurespohjaisia laatikoita ja soseita, joten tänään jotakin muuta. Sitten sain ajatuksen näistä ihanan herkullisista ja superterveellisistä pinaatti-avokado-kananmuna-hamppareista. Ja kyllä kannatti, sillä nämä saivat runsaasti kiitosta ja tarjotin tyhjeni kymmenessä minuutissa.



Sämpylänä käytin näissä vähähiilihydraattisen hampurilaisen sämpyläohjetta, joka on yksi blogini parhaimmista vhh leipäohjeista. Ohjeen löydät täältä. Rakenne on loistava mausta puhumattakaan. Sämpylät ovat todella helppo- ja nopeatekoisia: kulhossa sekoitetaan aineet lusikalla jonka jälkeen taikinaa lusikoidaan pellille ja muotoillaan lusikalla. Jos tarvikkeet ovat esillä eikä kaupassa, niin taikinan valmistamiseen menee pari minuuttia eikä leivontavaihetta ole lainkaan. Kodinkoneita ei tarvita.  Hampurilaiset sopivat vähähiilariseen, viljattomaan ja tarvittaessa maidottomaankin ruokavalioon. Maidottomat käyttävät maidotonta tuorejuustoa, juustoraastetta ja jogurttia.


Ohje (4 hampurilaista):

Valmista sämpylät ensin. Ohjeen löydät täältä. Anna sämpylöiden jäähtyä ja hieman vetäytyä paistamisen jälkeen. Halkaise sämpylät.'

HUOM! Tällä ohjeella tehtynä sämpylöistä tulee melko pieniä, joten kannattaa tuplata ohje ja lusikoida taikinaa 1,5-2 ruokalusikallista pellille yhden sijaan. Tällöin hamppareiden määräksi tulee 4-6 riippuen taikinan määrästä.

Täyte:


4 kananmunaa

tuoretta baby pinaattia
puolikas iso avokado
tavallista ja maidotonta tuorejuustoa
mustapippuria

Paista kananmunat pannulla. Voitele sämpylän pohjapuoli tuorejuustolla. Lado tuorejuuston päälle runsaasti tuoretta baby pinaattia, viipaloitua avokadoa ja paistettu kananmuna. Ripottele kananmunan päälle hieman mustapippuria. Laita lopuksi sämpylän yläpuoli kananmunan päälle.

Piditkö ohjeesta ja haluatko löytää lisää vhh ruoka- ja herkkuohjeita? Täältä löydät koostusti kaikki blogin ruoka- ja herkkuohjeet kuvineen.



Seuraa blogia facebookissa ja instagramissa

Blogin uusimmat terveyteen ja painonhallintaan liittyvät postaukset löydät ensimmäiseksi blogin facebook sivulta klikkaamalla tätä linkkiä. 

Päivitän myös säännöllisesti blogin uusimpia ruokakuvia instagramiin, jonka löydät klikkaamalla tätä linkkiä.

Blogin terveellisiä ruokaohjeita kuvineen löydät kootusti täältä.




keskiviikko 9. tammikuuta 2019

Vankina omassa kehossa

Olen kirjoittanut blogiini paljon painonhallinnasta ja laihdutusruokavalioista ja viime aikoina muutamat lukijani ovat kysyneet minulta mikä on oma tarinani painonhallintaan liittyen eli olenko itse ollut koskaan ylipainoinen tai onko perheessäni ylipainoa tai sairaalloista lihavuutta. Kysymyksten myötä olen viime aikoina paljon pohtinut omaa suhdettani painonhallintaan ja laihdutukseen, vieläpä hieman eri näkökulmasta kuin aikaisemmin. Sen vuoksi päätin kirjoittaa tämän postauksen, jotta tiedätte minun "tarinani". Olen jo pitkään ajatellut kirjoittaa tästä aiheesta, mutta aina kun olen aloittanut on tullut jokin stoppi eli aika ei ole ollut oikea.


Olen aina ollut normaali- tai alipainoinen. Lähiperheessäni (lapseni, vanhempani, sisarrukset) ei ole sairaalloista ylipainoa, mutta suvussani esiintyy runsaastikin ylipainoa. En siis tiedä miltä tuntuu olla ylipainoinen tai sairaalloisen lihava enkä pysty asettumaan ylipainoisen asemaan. Enkä ole koskaan niin väittänytkään. Sen sijaan tiedän jotakin siitä, miten säilyttää normaalipaino koko tähänastisen elämän ajan. Olen synnyttänyt kaksi lasta, puolet kilpirauhasesta on poistettu kahden kasvaimen takia 20 vuotta sitten ja minulla on geeni, joka altistaa ylipainolle ja ykkös- ja kakkostyypin diabeetekselle. Tuo diabetekselle altistava geeni ei tietenkään liity mitenkään painonhallintaan, mutta kun tuommoisen genetiikan omistaa, niin painonhallinnan kanssa pitää tietty olla normaalia tarkempi. Kilpirauhaslääkityksen sain 20 vuotta sitten ja viikko sittenvaihdoin lääkitykseni eläinperäiseen lääkkeeseen.

Läski paska

Hyvin paljon tiedän siitä helvetistä, miltä tuntui alipainoisena katsoa peiliin kun päällimmäinen ajatus omasta kropasta oli läski paska. Tuolla ja tuolla oli liikaa rasvaa, tuonne olisi voinut saada enemmän lihasta ja tuota kohtaa olisi pitänyt kiinteyttää. Paljon tiedän myös siitä, miltä tuntui herätä joka aamu klo 5.30, juoda lasi vettä, syödä puolikas banaani ja lähteä 1,5 tunnin juoksulenkille kun muut vielä käänsivät kylkeä peiton alla. Tiedän myös miltä tuntui paastota päivätolkulla pelkällä veden voimalla sen takia koska vesipaastopäivät olivat välttämättömiä ja saivat ihon hehkumaan. Tiedän paljon myös niin matalakalorisesta "elämäntavasta", jossa keholla ei ole mitään mahdollisuutta saada tarvitsemiaan ravintoaineita ja se ihan varmasti menee säästöliekille. Kyse ei siis ollut mistään 1200:n tai 1600:n kalorin dieetistä vaan nälkiintymisestä. Tiedän myös siitä mitä kaikkea vuosien nälkäkuuri sai aikaan elimistössä ja miltä tuntui elää elämää, jossa armoton itsekuri voitti mennen tullen oman hyvinvoinnin ja terveyden. Teidän myös siitä, millaista oli elää elämää, jossa myös ystävät valikoituivat samantyyppisen "elämäntyylin" perusteella jolloin epänormaali ja sairas olotila tuntui ihan normaalilta.


Terveellinen elämäntapa- renki vai isäntä?

Tiedän myös siitä, miten parantua syömishäiriöstä ja palata elävien kirjoihin. Miten oppia pikku hiljaa rakastamaan, kunnioittamaan ja arvostamaan itseään vihaamisen ja rankaisemisen sijasta. Tiedän myös siitä, miten olen itse parantanut kehoni kilpirauhasta lukuunottamatta eikä aineenvaihduntani ole sekaisin eikä säästöliekillä kilpirauhasesta tai hormonitoiminnasta huolimatta. Tiedän myös siitä miten valtavasti iloa, terveyttä ja jaksamista liikunta ja terveellinen ruokavalio voi ihmiselle tarjota kun terveellinen elämäntapa on renki eikä isäntä. Stressitöntä elämää vasta opettelen, mutta siitäkin minulla on jo hieman kokemusta. Tiedän myös sen, että terveellisen elämäntavan ja syömishäiriön välinen raja voi olla hiuksenhieno ja miten useat terveyteen liittyvät facebookyhteisöt saattavat edistää terveyden sijasta ortoreksista syömistottumusta.

Jatkossa aion kertoa myös oman tarinani, joka ei välttämättä ole kevyttä luettavaa. Mutta sen tarinan synkimmilläkin hetkillä on ollut aina nähtävissä se valtava johdatus, josta olen saanut nauttia koko elämäni ajan. Olen aina nähnyt valon tunnelin toisessa päässä ja elämäni paras päätös oli lähteä kävelemään tuota valoa kohti. Haluan kertoa tarinani teille, jotta ymmärtäisitte, että kaikesta voi selvitä ja että ne vaikeimmatkin haasteet voi kääntää voitoksi. Ja jotta ymmärtäisitte sen, miksi ehdottomat totuudet ja liiallisuuksiin menevä tiukkuus ravintoasioissa saa ihoni nousemaan kananlihalle. Olen itse ollut vankina häkissä, josta olen vapautunut enkä enää koskaan suostu menemään tuohon vankilaan takaisin.


Seuraa blogia facebookissa ja instagramissa

Blogin uusimmat terveyteen ja painonhallintaan liittyvät postaukset löydät ensimmäiseksi blogin facebook sivulta klikkaamalla tätä linkkiä. 

Päivitän myös säännöllisesti blogin uusimpia ruokakuvia instagramiin, jonka löydät klikkaamalla tätä linkkiä.

Blogin terveellisiä ruokaohjeita kuvineen löydät kootusti täältä.