SOCIAL MEDIA

torstai 25. lokakuuta 2018

Terveellisiä vhh ruoka- ja herkkuohjeita

Huh mikä homma, mutta nyt se on tehty! Olen luonut sivuston tai oikeastaan välilehden, josta löytyy kootusti IHAN kaikki blogissa esiintyvät ruoka- ja herkkuohjeet. Sivustohan oli jo aikaisemminkin olemassa, mutta nyt olen lisännyt sinne jokaisen ohjeen kohdalle myös kuvan, joka helpottaa huomattavasti sivuston käyttöä. Enää ei tarvitse etsiä ohjeita pelkän nimen perusteella. Sivustoa käytetään jo nyt hyvin paljon ja tämän muutoksen myötä sivuston käyttö tulee entisestään lisääntymään.

Mistä löydät ruoka- ja herkkuohjeet sivuston?

Sivusto löytyy joko blogin etusivun yläosasta kohdasta ruoka- ja herkkuohjeet (ks kuva alla) tai täältä. Sivusto näkyy myös puhelimella kun vaan löydät mobiiliversiosta oikean välilehden. Ainakin omassa i phonessani se on heti näytön yläosassa alasvetovalikkona.



Miten sivustoa käytetään?


Kuvan ala- tai yläpuolella on ohjeen nimi esimerkiksi vähähiilihydraattinen vuokaleipä. Klikkaan ohjeen nimeä, niin ohje avautuu näytöllesi.  Lähes kaikki ohjeet ovat vähähiilihydraattisia, gluteenittomia, viljattomia ja maidottomia, mutta toki ne voi tehdä ihan norminakin. Ohjeet ovat ryhmitelty seuraavasti: 

SUOLAISET PIIRAKAT, PIZZA, KARPPIRULLA, LIHATASKU JNE: useita eri vhh pizzaohjeita, coctailpaloja, sulaisia lettuja, blinejä, suokaisia piirakoita, lihataskuja, lihapiirakkaa, karppirullaa, täydettyjä avokadoja, hampurilaisia jne.




KAKUT, KÄÄRETORTUT, LEIVONNAISET: vhh kuiva-, juusto- ja kermakakkuja, mokkapaloja, kääretorttua, pullaa, leivoksia, makeita piirakoita, muffineita, cupcakeja, joulutorttuja, keksejä, piparkakkuja jne.




LEIVÄT JA SÄMPYLÄT: vuokaleipiä, sämpylöitä, siemennäkkileipiä, monessa eri muodossa, kauranäkkäleipiä, paistettuja juustoleipiä jne.




RAAKASUKLAAT/PROTEIINIPATUKAT: erilaisia raakasuklaita, proteiinipatukoita, rockyroadeja, suklaapatukoita




RAAKAJÄÄTELÖT




SMOOTHIET



MUUTA: palalutus- ja preworkoutjuomia, tyrnimehua- ja shotteja, terveellisiä levitteitä, tuorepuuroja, terveyskahveja, salaattia jne.




INTIALAINEN RUOKA





Seuraa blogia facebookissa j instagramissa

Blogin uusimmat ruokaohjeet ja muut terveyteen liittyvät postaukset löydät ensimmäiseksi blogin facebook sivulta klikkaamalla tätä linkkiä. Päivitän myös säännöllisesti blogin uusimpia ruokakuvia instagramiin, jonka löydät klikkaamalla tätä linkkiä.

Täältä löydät lisää blogin ruokaohjeita ja terveellisiä vhh herkkuohjeita.



tiistai 23. lokakuuta 2018

Päivä huippumallina Ilona Mikkosen kuvaamana


Mamma sano kesäkuun alussa, että Meikällä olis mahollisuus päästä huippumalliks: Mikkosen Ilona oli tulossa kuvaamaan koiria Jyväskylään ja Meikä ehkä pääsis kuvattavaksi. Heti iski hirvee ressi siitä, että osaako Meikä poseerata ammattikuvaajalle, mutta sitten Mamma näytti netistä kuvia huippumalleista ja ressi helpotti samantien- kyllä tuommosesta hommasta selviäis iha heittämällä. Mamma kannusti sanomalla, että ainut haaste on saaha Meikä kuvauspaikalta pois ja pakko myöntää, että Meikä tekee mitä vaan kun saa huomioo. On niin polleeta poseerata kameralle ku kaikki vaan kehuu ja joka välissä tulee palkkaa😉



Sitte alko se vaikein osuus ku piti valita kenestä huippumallista Meikä ottais oppia: Kate Moss, Christie Brinkley, Tyra Banks, Heidi Klum, Naomi Campbell...Siinä kun Meikä hetken aika katteli Claudia Schifferin ja Elle Macphersonin vaaleaa turkkia, niin Meikä tuli siihe tulokseen, että valinta osuu Tyra Banksiin ja Naomi Campbelliin. Naomi voitti. Katoin youtubesta Mamman kanssa Naomin videoita ja Meikää ihmetytti ihan kauheesti se kun Naomi vaan käveli eikä yhtään juossu, hyppiny eikä saalistanu. Mutta on se Naomi kyllä tosi kaunis ja käveli samalla tavalla lanteita keinuttaen kun Meikä aina sillo kun joku tulee kotiin: keikutan pyllyä hulluna puolelta toiselle niska pitkänä ja leuka rinnassa ja häntä myötäilee liikettä rennon hallitusti ja letkeesti. Naomilla ei kyllä ollu häntää tai ainakaan Meikä ei sitä huomannu, joten vähä vaikeeta on ihan identtisesti liikkua huippumallin tavoin jos ei oikeen tiiä missä sen hännän pitää olla. Mamma sano, että elä mieti sitä turhaan ku häntä on kuiteski aina väärässä paikassa joten Meikä sitte lopetti liian miettimise tuon hännän osalta: siinähä voi käyä niinki, että jos Meikä innostuu ja tunteet nousee pintaan, niin se häntä tosiaan huiskuaa minne sattuu😂


Sitte h-hetki koitti ja pääsin kuvattavaksi. Mentiin metsään Ilonan ja Mamman kanssa. Ilona oli tosi iloine tavatessaan Meikän pitkästä aikaa ja muutoinkin Ilona oli tosi kiltti ja sillä oli pehmee ääni. Ilona sano, että Meikä on maailman helpoin kuvattava ja tosi kaunis. Meikä kun olis samassa asennossa vaikka tunnin kun vaan saan kehuja ja katseita. Ilona laitto Meikä tassujen ja pään päälle kukan lehtiä, sain istua kivien päällä, kattoo taaksepäin, seisoo ja aina vaa kehuttii. Kaikista makeinta oli se, että välillä Meikää kuvattiin pallo suussa. Naomilla ei ollut palloa suussa yhessäkään kuvassa eikä videossa, joten Meikä oli tästä jutusta nii positiivisesti yllättyny. Selvästi huomas, että Ilona ymmärtää saksanpaimenkoiraa syvällisesti, onhan sillä Meikän siskopuoliki. 

Ilona oli niin taitava kuvaaja, että Meikä on päättänyt soittaa Naomille, että Ilona vois kuvata sitäkin. Kerron myös että jos Ilona kuvaa, niin Naomikin ehkä sais pitää palloa tai keppiä suussa. Sekin pitää kertoa, että pääsee keskelle kukkaniittyä ja tule- käskystä saa juosta Ilonaa kohti ja aina kun vaan juoksee ja pysähtyy käskystä, niin saa namia tai pallo lentää palkaksi. Meikä on tän kaiken Naomille ja Ilonalle velkaa, koska heiän ansioista Meikän malliura lähti ihan uuteen nousuun. 

Täältä löydät Ilonan facebooksivut, käypä kurkkaamassa😀



VAROITUS: Koiramaailman suurin synti ei ole nykyään esimerkiksi koiransa pahoinpitely ja laiminlyönti vaan inhimillistäminen. Sitä suurempaa syntiä ei maailmassa olekaan. Vaikka some onkin ollut minua kohtaan armollinen, pitää kuitenkin selitellä: vaikka kirjoitankin inhimillistävään sävyyn, niin ymmärrän että koirat ovat koiria ja niiden pitää SAADA olla koiria ja ihmiset ihmisiä. Ja ettei koira ajattele ihmisen tavoin😏😉😎


Lisää blogin koira-aiheisia postauksia löydät täältä.

Blogin terveellisiä ruoka-ohjeita löydät täältä.

Blogin etusivulle löydät täältä.

perjantai 19. lokakuuta 2018

Voisilmäpulla terveellisemmin


Moona, Allu ja Kara tulivat meille viikonlopun viettoon. Nuorenparin ilme olisi ollut näkemisen arvoinen kun kysäisin heiltä, että mitäs jos leipoisin voisilmäpullia- voi sitä silmien loistetta ja iloista ihmettelyä😂 Molemmat pyörivät siinä jaloissa malttamattomina koko leipomisen ajan ja voi sitä pettymyksen määrää kun leipominen kesti ja kesti. Millään eivät meinanneet jaksa odottaa pullien kohoamista ja vielä kahteen kertaan. Nuoripari oli lisäksi selvästi huolissaan osaanko minä niitä pullia nyt sitten edes leipoa, Allultakin tuli ohjeita ihan liukuhihnalta😂😂 Lopputulos oli sitten se, että pullat katosivat tulikuumina tyytyväisiin suihin- siinä oli ihan turha varoitella ja toppuutella. Yhteistuumin tulimme siihen tulokseen, että kyllä vastaleivottu pulla vaan on hyvää ja mistään muusta ei tule niin kodikas fiilis kuin pullien leipomisesta. 

Kun pojat oli pieniä, me leivottiin joka viikko pullaa. Tuolloin ei ollut vielä tietoakaan speltistä, jolla aloin korvaamaan perinteiset vehnäjauhot heti kun sitä tuli markkinoille. Alkuun korvasin puolet vehnäjauhoista speltillä. Nykyään leivon pullat aina spelttiin ja pelkästään siihen. Taikinasta tulee melko löysä, joka tarkoittaa sitä, että leivontavaihe on hieman työläämpi eli jauhoja saa leipoessa lisätä melko runsaasti. Ja ihan yhtä hyvin (mutta hyvin kuitenkin) ei spelttipullat kohoa kuin vehnästä leivotut vastaavat, mutta maku on mitä parhain. Meidän Allun sanoin spelttipullat maistuvat pehmeämmiltä ja hieman pähkinäisemmiltä kuin vehnäjauhoon leivotut. Mutta ne maistuvat pullalta eikä miltään pullan korvikkeelta. Näihin pulliin käytin täysraakaruokosokeria makeuttajana, paitsi tuohon päälle ripottelin hieman normi raesokeria ulkonäön vuoksi. Ravintoarvoltaan nämä pullat peittoavat mennen tullen valkoiseen vehnäjauhoon leivotut vastaavat, ei voi puhua edes samana päivänä. 

Pullat ovat siis terveellinen versio valkoisiin vehnäjauhoihin leivotuista vastaavista. Ne sisältävät hiilareita ihan normimäärän eivätkä sovi keliakiaa sairastaville gluteenin vuoksi, mutta saattavat sopia esimerkiksi FODMAP ruokavaliota noudattaville tai vilja-allergisille erilaisen hiilihydraattikoostumuksensa vuoksi. Maidotonta ruokavaliota noudattavat käyttävät maidotonta margariinia ja kasvimaitoa.




Speltti on vehnänsukuinen alkuperäisvilja, joka on valmistettu jyvän ydinosasta.  Se sisältää runsaasti ravintoaineita ja siitä löytyy kaikki kehon tarvitsemat aminohapot. Se sisältää mm. B-vitamiineja ja runsaasti erilaisia kivennäis- ja hivenaineita sekä kuitua. Koska speltti parantaa aineenvaihduntaa, se sopii erityisen hyvin vatsa- ja suolisto-ongelmista kärsiville. Vehnään verrattuna speltin proteiinipitoisuus on huomattavan suuri. Se sisältää muita viljoja vähemmän tiettyjä lyhytketjuisia hiilihydraatteja (ns. FODMAP-hiilihydraatit), jotka osalla ihmisistä voivat aiheuttaa syömisen jälkeen vatsan turvotusta ja vatsakipuja. Tutkijat ovatkin esittäneet, että tämä speltin erilainen hiilihydraattikoostumus saattaa olla selitys sille miksi monet muista viljoista vatsaoireita saavat henkilöt pystyvät syömään spelttiä ilman turvotus- ja kipu-oireita. Speltin viljelijät Suomessa ovat joko luomu tai biodynaamisia viljelijöitä.

Ohje (taikina) 24 kpl:

5 dl tavallista tai kasvimaitoa
1,5 dl täysraakaruoko- tai kookossokeria
1,5 tl suolaa
12 dl puoli karkeaa speltjauhoa 
150 g voita tai maidotonta margariinia 
2 pussia kuivahiivaa
1 rkl kardemummaa

Lisäksi tarvitset:

Voiteluun kananmunaa
Leipomiseen tarvitset lisäksi speltjauhoa 
Pullien päälle voit/margariinia ja sokeria

Lämmitä maito kädenlämpöiseksi. Sekoita kuivahiiva jauhoihin. Sulata rasva. Lisää maidon sekaan sokeri ja suola. Lisää  noin kolmasosa jauhoista maidon sekaan koko ajan vatkaten sähkövatkaimella. Lisää loputkin jauhot koko ajan vatkaten. Lisää jäähtynyt ja sulatettu voi  ennen viimeistä jauhoerää ja vatkaa taikinaa pitkään ja hartaasti kunnes taikina irtoaa kulhon reunasta. Anna taikinan turvota lämpimässä ja vedottomassa paikassa noin puoli tuntia.

Leivo taikinasta pieniä pyöreitä pullia jauhotetulla alustalla ja laita ne leivinpaperilla vuoratulle pellille turpoamaan liinan alle. Anna pullien turvota vielä puolen tunnin ajan. Voitele pullat kananmunalla. Leikkaa saksilla pullan päälle ristikko ja laita siihen pieni nokare voita/margariinia. Ripottele pullien päälle sokeria. Paista pullia 225 asteessa noin 10 minuuttia. 

Anna pullien jäähtyä ennen syömistä vaikka odottaminen tekisi tiukkaa ettei suu pala😉😉😉

Seuraavaksi meillä leivotaan sitten terveellisiä rahkapullia- kannattaa pysyä kanavalla😊

KAIKKI BLOGIN TERVEELLISET RUOKA- JA HERKKUOHJEET KOOTUSTI YHDEN LINKIN ALLA

Täältä löydät kaikki blogin terveelliset ruoka- ja herkkuohjeet kootusti. Jokaisesta ohjeesta on kuva ja reseptin löydät klikkaamalla kuvan alla/yllä olevaa tekstiä. Sivun päivitystyö on vielä kesken, joten älä ihmettele kun ihan kaikista ohjeista ei ole vielä kuvaa.


Kuten olette ehkä huomanneetkin, blogin ympärillä pyörivä toiminta on yhä enenevissä määrin siirtynyt blogin facebook sivustolle, jossa julkaisen lähes päivittäin kuvia ja videoita terveelliseen elämäntapaan liittyen. Toki postaan edelleen tänne blogin puolellekin vanhaan malliin postauksia.


Seuraa blogia facebookissa j instagramissa

Blogin uusimmat ruokaohjeet ja muut terveyteen liittyvät postaukset löydät ensimmäiseksi blogin facebook sivulta klikkaamalla tätä linkkiä. Päivitän myös säännöllisesti blogin uusimpia ruokakuvia instagramiin, jonka löydät klikkaamalla tätä linkkiä.

Täältä löydät lisää blogin ruokaohjeita ja terveellisiä vhh herkkuohjeita.
tiistai 16. lokakuuta 2018

Nainen +45: Peitto päälle, peitto pois

Nainen +45 postaussarja tulee olemaan piiiitkä humoristiseen sävyyn kirjoitettu postaussarja koskien vaihdevuosia lähestyvän naisen elämää. Tuo nainen on siis minä😉 Ensimmäiset vaihdevuosioireet voivat alkaa jo kymmenen vuotta ennen kuin menkat loppuvat, siis KYMMENEN VUOTTA😱🙈 Oireet voivat olla monenlaisia ja niistä todentotta kärsivät myös miehet vaikka aiheesta ei juurikaan puhuta. Kaikenlainen hyssyttely ja punastelu aiheen tiimoilta on ihan turhaa, sillä tämä nyt sattuu olemaan asia, jolta kukaan ei säästy. Tuntuu ihan hullulta, kun menkkojen alkaminen ja ne itsessään eivät ole mikän tabu, mutta puhupa jossakin yleisesti vaihdevuosista, niin johan alkaa katseet kääntymään lattiaan- miksi hemmetissä? Tämän postauksen aiheena on kuumat aallot ja levottomat yöt eli peitto heiluu mutta ei siinä perinteisessä merkityksessä😏



On ollut kiire päivä, liian paljon kaikkea. Olen juossut paikasta toiseen, tehnyt sitä sun tätä enkä ole ehtinyt kertaakaan päivän aikana hengähtää. Pääsen kuitenkin suht ajoissa nukkumaan. Yritän saada unen päästä kiinni, mutta se on hieman vaikeaa kun mulla on ihan älyttömän kuuma. Siis minulla, entisellä vilukissalla! Otan peiton pois päältä ja hetkeksi helpottaa, mutta juuri kun olen nukahtamassa, tulee kylmä. Haen viltin viereisestä huoneesta, muutoin hyvä, mutta se on liian lyhyt: varpaita palelee. Seuraavaksi lentää pussilakana pois peiton päältä ja asettelen peittoa minun ja mieheni väliin, jotta saan sen vetäistyä päälleni taas kun tulee kylmä. Ah, miten ihanan viileää ja alan rentoutumaan. Lihakset säpsähtelevät ja tunnen kuinka alan vaipumaan suloiseen uneen. Kunnes kuulen mieheni äänen:


"Miksi meidän sänky on taas täynnä peittoja, eihän täällä mahdu nukkumaan! Vedä nyt peitot omalle puolelles! Ja voisitko kääntyillä niin, ettei koko sänky heilu?"

"No kun mulla on KUUMA! Eikö sulla oo kuuma?"


"Ei täällä oo kuuma, sulla on vaihdevuodet"


"Eikä oo, menkat tulee ihan normaalisti..."


"No mitäs tuo vehtaaminen sitten on? Ootko ottanut sitä salviaa?"



Ei mitään märkiä lakanoita tai kuumia aaltoja, on vaan kuuma!

Se siitä unesta sitten. Hemmetti kun ottaa päähän. Aamulla on tärkeä kokous ja on tosi kiva olla taas silmät ristissä koko päivä. Alan tekemään hermostoa rauhoittavaa hengitysharjoitusta. Perhana kun on KUUMA! Kiroan hengitysharjoitukset (joita blogissani löytyy runsaasti) alimpaan helvettiin. Nämä ei ole mitään kuumia aaltoja eikä ole edes hiki, on vaan k-u-u-m-a. Niin kuuma, että tuntuu kuin tuli roihuaisi ihon alla. Avaan parvekkeen oven sepposen selälleen. Tuto livahtaa parvekkeen sohvalle nukkumaan, joka on sen lempi nukkumapaikka. Menen takaisin sänkyyn. En osaa päättää nukunko peitolla vai lakanalla. Valitsen lakanan, mieluummin kylmä kuin kuuma. Otan lakanan käsieni väliin, josta se on helppo vetäistä sitten päälle kun heitän peiton mieheni päälle. 

Alan vaipua uneen. Havahdun siihen kun mieheni kääntyy selälleen ja alkaa hengittää siihen malliin, että pian koko talo tärisee. Kuuntelen hetken, kunnon vaimona en siis herätä heti vaikka tekisi mieli tuupata koko äijä sängystä lattialle. Kun ulina yltyy, niin pökkään miestäni olkapäähän terävästi ja sihisen hampaideni välistä, että käännyhän ukko kyljelles. Hetken aikaa väitellään kuorsasiko hän vai ei, koska omasta mielestään hän ei kuorsannut. No ei tietenkään, muutoin vaan pökin häntä keskellä yötä kun ei ole muuta tekemistä. Sitten muistan miten ystäväni oli tarrannut omaa miestään raivoissaan kaksin käsin takaapäin nenästä kiinni huutaen, että nyt tää helvetti loppuu kun hän oli kuorsannut vuodesta toiseen😂😂 Ai kamala kun naurattaa, joudun puremaan tyynyä etten hekota ääneen😂😂

Nyt ei nukuta enää yhtään, vilkaisen kelloa vaikka ei saisi koska se lisää stressiä: 1.58. Kuka tuommoisenkin tyhmän säännön on keksinyt ihan ihmisten kiusaksi? Ei saa katsoa kelloa, ei kännykkää, ei saa innostua, ei saa harrastaa myöhään liikuntaa, ei saa juoda alkoholia....Käyn vessassa ja huomaan, että on ihan kamala nälkä. Muistan, etten ole lounaan jälkeen syönyt oikeastaan mitään. Hemmetti soikoon, tässä oikeen terveysbloggaaja- onneksi lukijat eivät tiedä miten välillä unohtelen syödä. Päätän mennä tekemään itselleni ruisleivän, jonka päälle laitan aitoa voita ja juustoa. Sen jälkeen uni tulee satavarmasti, näinhän me tehtiin aina lapsuudessa mummulassa mummun kanssa. Voi kun tulee Mummua ikävä! Kuulen Tuton raapivan makuuhuoneen ovea. Mieheni avaa koiralle oven, en uskalla katsoa Herra Sjöholmin ilmettä. Tuto tulee viereeni sohvalle lampaantaljalle. Kerron Näpsäkälle miten hiton kuuma mulla on. Näpsäkkä kuuntelee ja rodunomaisesti kääntelee päätään ainakin kahdeksan kertaa puolelta toiselle ja nuolaisee naamaani. Se ymmärtää, se on narttu. Mietitään sitä, että menisin Tuton kanssa parvekkeelle nukkumaan. Olen tervetullut, mutta sohva on varattu. Silitän koiraa ja järsin kovaa ruisleipää ja ikävöin Mummua. Ihan vedet valuu silmistä. Sovitaan Tuton kanssa, että tehdään aamulla pitkä metsälenkki väsytti tai ei, satoi tai paistoi. Me kaks keski-ikäistä narttua ei jätetä meidän lenkkiä välistä yhden tai kahden valvotun yön takia!

Kuka laittoi valot päälle?

Hiippaillaan Tuton kanssa hiljaa makuuhuoneeseen, Tuto livahtaa parvekkeelle. Tiedän, että se alkaa haukkumaan jos lintu lentää parvekkeen läheltä, mutta nyt en jaksa vääntää. Kello on 2.45. Hiivin sänkyyn, nyt ei oikeasti ole varaa enää herättää herra Sjöholmia. Väsyttää. Nukahdan. Herään 6.04 siihen kun Tuto haukkuu parvekkeella: naapurin buudelit lähti lenkille! Mieheni juoksee parvekkeelle, hakee koiran sisälle ja kiroaa, että onko noiden naapureiden lähdettävä lenkille aina keskellä yötä. Kumpikaan ei saa nukuttua vaikka väsyttää. Menen mieheni kaikkuun ja kysyn häneltä saiko hän yhtään nukuttua. Kuulemma oli ollut vähän haasteellista: viimein kun olin nukahtunut, niin olin roikkunut pää alaspäin sängyssä ja kysynyt "Kuka laittoi valot päälle?"😂😂😂 Olemme vanhemman poikani Allun kanssa erittäin kovia uneksimaan ja voinkin kertoa, että niinä öinä kun olemme saman katon alla voi olla melkoista trafiikkia käytävillä kun kävelemme käytävillä ristiin rastiin silmät auki eikä aamulla kumpikaan muista mitään. Muut muistavat senkin edestä.

Seuraava päivä

Valelen kasvot jääkylmällä vedellä, katsahdan peiliin ja meinaa päästä huuto: ihan mustat silmänaluset. Tekee siltä istumalta mieli soittaa lähimmälle plastiikkakirurgille ja varata aika silmäluomileikkaukseen maksoi mitä maksoi. Tehdään Tuton kanssa pitkä metsälenkki ihanteellisessa säässä: tuulee kylmästi ja vähän ripsii vettä. Keitän miehelleni kahvit ja puuron ja olen normaalia ystävällisempi ja avuliaampi😉 Meikkaan normaalia enemmän, juon paljon vettä, sivelen niskaani piparminttuöljyä. Kokouksessa harkitsen sanomiseni normaalia tarkemmin etten vaikuta sekavalta. Pari juttua unohtuu, mutta se on normaalia. Käyn lounaalla ystäväni kanssa ja myös hän on nukkunut huonosti: siinä me kaksi zombieta tuijotetaan toistemme mustia silmänaluksia eikä toisen tarvitse sanoa kissaa kummenpaa kun molemmat nauraa vedet silmissä. Hänellä on kuumia AALTOJA, kuuntelen kauhistuneena. Ihan parasta vertaistukea.

Illalla harrastan kevyttä liikuntaa ja menen ajoissa nukkumaan. Ei sinistä valoa, en anna itseni innostua yhtään mistään, tylsää lukemista, huolipäiväkirjaa, tarpeeksi tukeva iltapala...Tuto ei nuku tänä yönä parvekkeella vaan omalla ortopedisellä luksus pedillään meidän makuuhuoneessa. Jurnutuksia ei huomoida. Sivelen ennen nukkumaan menoa iholleni salviaa, rasvaan jalat ja ihon magnesiumrasvalla, teen hermostoa rauhoittavan hengitys- ja silmänliikeharjoituksen, laitan korvatulpat ja hammaskiskot ja nukahdan sikeään uneen. En herää kertaakaan koko yönä enkä kysy mieheltäni aamulla satuinko taas puuhailemaan unissani jotakin epämääräistä. Nimittäin vastaus voi olla mitä vaan enkä halua kuulla sitä juuri nyt. Se on toisen postauksen aihe sitten. Voin luvata, että sen luettuasi oma elämäsi tuntuu hyvin normaalilta😏😂 

Tämä aihe ei jää tähän, jatkoa on siis luvassa. Pysyhän kanavalla rakas Mussukka💗



Seuraa blogia facebookissa ja instagramissa

Blogin uusimmat ruokaohjeet ja muut terveyteen liittyvät postaukset löydät ensimmäiseksi blogin facebook sivulta klikkaamalla tätä linkkiä. Päivitän myös säännöllisesti blogin uusimpia ruokakuvia instagramiin, jonka löydät klikkaamalla tätä linkkiä.

Blogin terveellisiä ruokaohjeita löydät täältä.
perjantai 12. lokakuuta 2018

Piparminttumousse kakku vähähiilihydraattisena tai normina

Noppa täytti 19-vuotta ja halusin tietenkin tehdä hänelle kakun. Alkaessani tekemään tätä kakkua, en tiennyt yhtään minkälainen kakku tästä taas tulisi. Tuo piparmintun maku alkoi houkuttelemaan kun suunnittelin täytettä ja kun vielä löysin hieman vihreää elintarvikeväriä laatikosta, niin valinta oli helppo. Yleensä en käytä mitään synteettisiä värejä näissä terveellisissä kakuissa, mutta mikäli tuosta täytteestä haluaa oikeasti tuon värisen, niin kylläpä sitä sitten pitää käyttää. Toki voisihan sitä värjätä tietty vaikka spirulinalla, mutta se ei oikein tässä kontekstissa houkuta. Elintarvikeväriä tulee jokatapauksessa todella vähän, pikkurillin kärjellinen joten siitä tuskin on mitään terveydellistä haittaa ellei henkistä tuskaa lasketa😉 Ja toki tuon värin voi jättää poiskin, silloin tosin täyte on vaaleaa. 
Ihan järkyttävän hyvää tästä tuli, tätä on tullut nyt sitten syötyä pitkin viikkoa😎 Pitääpäs taas tässä käydä joku päivä puntarissa ja katsoa mitä vaaka näyttää😂 Vaikka kakku onkin tehty terveellisemmin valkoista sokeria ja vehnäjauhoa välttäen, niin kaloreitahan tuo mokoma sisältää ihan normisti. Tämä kannattaa tietenkin huomioida mikäli painonhallinnan kanssa on ongelmia: kaikkea kohtuudella, kokonaisuus ratkaisee:)
Millä voin korvata?
Kakun voi tehdä vähähiilarisena, maidottomana, gluteenittomana, viljattomana tai ihan normina. Vähähiilariset käyttävät manteli-, lupiini- tai kookosjauhoja. Jos et välttele hiilareita, niin voit korvata jauhon esimerkiksi gluteenittomalla jauhoseoksella tai speltillä. Muista kuitenkin, että speltti on alkuvehnä, joka sisältää gluteenia. Mitä tummemman suklaan valitset kuorrutteeseen, sitä vähemmän hiilareita. Itse käytin 70 prosenttista tummaa suklaata. 

Vähähiilariset käyttävät karppi- tai koivusokeria ja blendaavat sen ennen käyttöä ettei se narsku hampaissa. Mikäli et halua käyttää hiilaritonta sokeria, niin voit korvata ne esimerkiksi kookos- tai täysraakaruokosokerilla. Maistele myös taikinaa välillä ja lisää sokeria tarvittaessa. Meillä ei kukaan tykkää kovin makeasta, joten sokerin määrä on aika alakantissa näissä minun ohjeissani. Itse käytin täytteeseen ainoastaan 1 desin verran sokeria ja kakku oli tarpeeksi makea minun makuuni. Mutta maistele siis itse!!

Maidottomat käyttävät kaura- tai kookoskermaa ja maidotonta tuorejuustoa ja suklaata. Viljattomat kookos- tai vispikermaa. Voit tehdä kakun myös ihan normina ja käyttää tällöin vispirkermaa, valkoista sokeria ja vehnäjauhoa. 
TUOTTEITA EDULLISESTI FITNESSFIRSTISTÄ
Blogin lukijana saat Fitnessfirstin normaalihintaisista tuotteista -10 %:n alennuksen koodilla "kutsuvapauteen". Kun klikkaat ohjeessa tummennetulla fontilla olevia tuotteita, niin pääset suoraan nettikauppaan ja voit ostaa tuotteita huomattavasti edullisemmin kuin marketeista. Täältä pääset Fitnessfirtin nettikauppaan. Täältä löydät lisää blogin ruokaohjeita.
Pohja:
8 munaa
2 dl täysraakaruoko- tai koivusokeria
2 dl gluteenitonta jauhoseosta tai mantelijauhoa*
4 rkl kaakaojauhetta
2 tl piparminttu-uutetta
1 tl leivinjauhetta

Vatkaa muna ja sokeri vaahdoksi. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää varovasti siivilän läpi taikinaan koko ajan sekoittaen. Lisää piparminttu-uute. Kaada taikina irtovuoan pohjalle. Paista 175:ssä asteessa noin 20 minuuttia. Anna pohjan jäähtyä kunnolla ennen irroittamista. Pese vuoka, laita pohjalle uusi leivinpaperi ja voitele reunat rasvalla.

Piparminttumousse:
4 dl kaura-, kookos- tai vispikermaa
250 g mascarpone tuorejuustoa tai maidotonta tuorejuustoa
1 dl enemmän luomu intiaanisokeria tai koivusokeria
4 liivatelehteä
2 tl piparminttu-uutetta
ripaus vihreää elintarvikeväriä
1 rkl kuumaa vahvaa kahvia

Upota liivatelehdet kylmään veteen. Vatkaa kerma vaahdoksi. Sekoita vaahtoon tuorejuusto, sokeri, piparminttu-uute ja elintarvikeväri. Kuumenna kahvi kiehuvaksi ja liuota joukkoon kuivaksi puristetut liivatteet. Kaada jäähtynyt seos moussen joukkoon ja sekoita. 

Kuorrute:
100 g tummaa suklaata
1 dl kookos-, kaura- tai vispikermaa

Sulata tumma suklaa ja vesihauteessa. Vatkaa kerma vaahdoksi. Sekoita jäähtynyt suklaa kerman joukkoon. Levitä seos kakun päälle ja tasoita. 


Kokoaminen:
Leikkaa pohja neljään osaan ja nosta alapuoli takaisin vuokaan. Kostuta se parilla ruokalusikallisella vahvaa kahvia. Huom! Kostuttaminen ei ole välttämätöntä. Kaada kolmasosa moussesta pohjan päälle ja tasoita hyvin. Laita seuraavaksi pohjan keskimmäinen osa ja kostuta taas vahvalla kahvilla. Lopuksi tasoita loput mousset pohjan päälle ja tasoita hyvin. Päällimmäiseksi kakkuun tulee pohjan ylin osa, jonka päälle levitetään kuorrute. Koristele haluamallasi tavalla. Anna kakun jähmettyä jääkaapissa muutama tunti,mielellään yön yli.  Säilytä kakku jääkaapissa, jossa se säilyy muutaman päivän ajan.
Kuten olette ehkä huomanneetkin, blogin ympärillä pyörivä toiminta on yhä enenevissä määrin siirtynyt blogin facebook sivustolle, jossa julkaisen lähes päivittäin kuvia ja videoita terveelliseen elämäntapaan liittyen. Toki postaan edelleen tänne blogin puolellekin vanhaan malliin postauksia.


Seuraa blogia facebookissa j instagramissa
Blogin uusimmat ruokaohjeet ja muut terveyteen liittyvät postaukset löydät ensimmäiseksi blogin facebook sivulta klikkaamalla tätä linkkiä. 
Päivitän myös säännöllisesti blogin uusimpia ruokakuvia instagramiin, jonka löydät klikkaamalla tätä linkkiä.
Täältä löydät lisää blogin ruokaohjeita ja terveellisiä vhh herkkuohjeita.
keskiviikko 10. lokakuuta 2018

KAUHUKAKSIKKO: Kipukohtauksia, painimista ja piirinmestaruuskisat

Postauksessa 7-vuotiasTuto kertoo omin sanoin suhteestaan poikani saksanpaimenkoirapentuun Karaan, joka tuli meille asumaan kuukaudeksi poikani jalkaleikkauksen vouksi. Kahden neitokaisen ensikohtaamisesta olen kirjoittanut blogiini aikaisemmin, lue postaus täältä. Lue myös paljon kiitosta saanut postaus KAUHUKAKSIKKO: tyhjän ja täyden ruokakupin mysteeri täältä.



Allu ja Kara tuli meille syyskuun alussa kuukaudeksi asumaan, koska Allu joutui uudelleen nilkka leikkaukseen eikä pysty käyttämään Karaa lenkillä. Moona muutti jo edeltä Kuopijoon opiskelemaan ravitsemustieteitä ja Allu ja Rääpäle muutti sitten sinne perässä kun Allun nilkka oli vähän kuntoutunut. Meikäkin haluais opiskella ravitsemustieteitä kunhan opiskelu sisältäis teoria opiskelun lisäksi myös käytännön maistelua😍😎 Meikähän on kesän mittaan hyväksynyt Karan täysin vaikka Mamman mielestä alku olikin vähän haastava sisätiloissa: Meikä teki Rääpäleelle alusta alkaen selväksi, että kuka on pomo ja että täällä ei sitten kukkoilla. Meikän mielestä oli vähän arveluttavaa kun omalla reviirillä alkoi hillumaan kakalle ja pissille haiseva ötökkä, joka tutki kaikki paikat ja seuras Meikää joka paikkaan. Mutta täytyy myöntää, että ötökästä on kasvanut ihan kehityskelpoinen tyyppi Meikän koulutuksessa ja voikin jo sanoa, että me ollaan nykyään ihan parhaat kamut💗 Me ollaan Kauhukaksikko, Kauhuleidit, Meiän tytöt...

Laihtumista,leikkaus ja kipukohtauksia 

Meikä oli huonossa hapessa oikeestaan koko kesän ajan: kurkusta leikattiin patti, paino laski 6 kiloa ja ohutsuolikin on ollut tulehtunut. Sillä viikolla kun Rääpäle ja Allu tuli meille, sain kovia kipukohtauksia joiden syystä ei saatu varmuutta. Kuulin kun Mamma puhu puhelimessa huolestuneena eri ihmisten kanssa siitä etten kestä enää yhtään rauhoitusta/nukutusta, jos Meikää joudutaan taas tutkimaan. Sain kipulääkettä sitten, joka kyllä auttoikin. Iskäkin oli tosi huolestunut vaikka se ei yleensä oikeen mistään huolestukaan. Se johtuu Mamman mielestä siitä, että iskän aivoissa on mutkien sijasta yksi suora putki. Mamma kyllä epäilee, että meiän iskällä se putkikin on heilahtanu pois paikoiltaan. Iskä sano, että Karan tulo meille asumaan ajoittuu pahimpaan mahdolliseen aikaan. Mamma haki varastosta meiän portaiden alle ison häkin, jonka se peitteli viltillä ja jonka pohjalle se laittoi kaks pehmoista lampaantaljaa. Mamma sano, että se on turvapaikka, jonne Meikä pääsee rauhoittuu jos väsyn liikaa. Meikä meni heti nukkumaan häkkiin, koska Meikää väsytti ja väsytti vaan niin paljon. Huomasin, että Mammaa itketti vaikka se yritti näytellä reipasta: se tietää, että omistajan ressi tarttuu koiraan eikä auta paranemista.



Kun Rääpäle oli ollut meillä muutaman päivän, niin Meikän olo alkoi parantua pikku hiljaa ja jo viikon kuluttua olin kuulemma jo ihan eri koira. Sen jälkeen kun Mamma vielä uskaltautui pitkän harkinnan jälkeen vaihtamaan Meikän ruoan, niin aloin kuulemma muistuttaa enemmän pentua kuin 7,5-vuotiasta. Sillon Mamma lupas, että jos pysyn näin hyvässä kunnossa pääsen piirinmestaruuskisoihin jäljestämään. Kolmen viikon yhteisolon jälkeen tuli uus käänne: me alettiin Rääpäleen kanssa painia. Me painetaan toistemme päätä oikein kunnolla mattoon ja muristaan hulluna. En tiedä onko se kreikkalaista vai roomalaista painia, mutta sen tiedän että sumo- tai mutapainia se ei oo. Mamma luuli etten osaa painia toisen koiran kanssa, mutta se oli tapansa mukaan väärässä. Mamma antaa meiän painia sisällä jos homma ei lähe lapasesta. Helposti lähtee, jolloin meiät laitetaan terassille painimaan. Vaikka terassi on tosi iso, niin siellä on yks ongelma: yleisö puuttuu ja sehän ei käy. Yleisöö pitää olla ja painihan on parasta jos saa painia yleisön jaloissa. Sen takia me yleensä terassilla vaan mökötetään.

Me ollaan Rääpäleen kanssa ME

Me tehään Rääpäleen kanssa kaikki yhessä. Parasta on se, että Rääpäle jaksaa himoita mun leluja 24/7 ja se kun se jaksaa jahdata. Meikähän on semmoinen leveä kuljetus tyyppi eli en tykkää jos joku tulee ihan kiinni iholle. Aamuisin kyllä meinaa nousta tunteet pintaan ja silloin me kiehnätään: Rääpäle painaa päätä Meikän päätä vasten ja nuolee Meikän kuonoo ja tassuja. Ruuatkin me syödään siten, että me istutaan nätisti vierekkäin ja Mamma laittaa kupit meiän eteen lattialle. Katsekontaktin jälkeen saahaan syyä. Meillä on aika raskasta kun me ei koskaan saaha mitään ellei me tehä jotain. Rääpäle on ahneempi eli syö kuppinsa tyhjäksi aina ensin. Sitten se tulee Meikän selän taakse odottamaan ja kun Meikä on syönyt, niin me tarkistetaan toistemme kupit. Meikä tarkistaa kerran, Rääpäle 16 kertaa.

Ruuan jälkeen me saahaan naudannahkaluut ja sitten on vuorossa showtime. Me syyään aina luut nenät vastakkain. Sitten Meikä jättää oman luun siten, että Rääpäle saa sen napattua ja se laittaa sen luun vatsansa alle samalla kun syö omaansa. Sitten se showosuus: Meikä menee ovelle haukkumaan, jolloin Rääpäleen keskittyminen herpaantuu (hah hah) ja Meikä syöksyy hakemaan oman luunsa takaisin. Tämä toistuu monta kertaa ja loppujen lopuksi Rääpäle syö yleensä molemmat luut vaikka Mamma yrittää huolehtia siitä, että Meikä ei syöttäis omia luitaan Rääpäleellä. Oon kuulemma ihan liian kiltti ja kuulemma Meikän pää on jotenkin pehmenny oudosti. Me myös vaihellaan luita, koska siinä on ihan eri maku ja fiilis jos toinen on sitä syönyt. Totuuden nimissä täytyy myöntää, että jos luussa on kuivattua ankkaa siinä päällä, niin sitten syön luuni ihan ite.



Lenkkiä ja peltojälkeä

Mamma vie meitä peltojälelle monta kertaa viikossa. Rääpälekin on jo oppinut jäljestämään ja Mamman ja sen kaverin Askon mielestä rääpäle on tosi lahjakas. Se on kuulemma vähä tosikko: jälen jälkeen on ihan otsa rypyssä kun jälki loppu. Se on kuitenkin pikku hiljaa oppinu, että näissä treenijutuissa on paljon odottelua eikä autossa huutaminen nopeuta yhtään jälelle pääsyä. Kerran Rääpäle hyppäs auton ikkunasta Mamman perään kun Mamma polki Meikän jälkeä. Mamma oli vihaisen näköinen ja Rääpäle tuli autoon korvat ihan luimussa. Meikä jo säikähti, että alkokohan Mammalla nyt ne vaihevuojet😏 Ollaan Rääpäleen kanssa luettu tietosanakirjasta, että Mamman ikäisille naisille voi tulla vaihevuojet, jotka aiheuttaa ärtyneisyyttä. 

Lenkkien lisäksi me päästään meiän aidattuun pihaan leikkimään, jossa on leluja. Me saahaan leikkiä, mutta meille ei heitellä mitään koska me mennään saalistilttiin eikä siitä seuraa mitään järkevää. Sitä paitsi Mamman mielestä se on paras tapa rikkoa koira ja tehä niistä ihan pösilöitä. Me ollaan jo kuulemma tarpeeksi pösilöitä jo valmiiksi. Se on vähä sama-asia kun Iskä mene golftilttiin kun se katsoo teeveestä liikaa niitä ryder kuppeja. Se vaan jähmettyneenä kattoo teeveetä eikä osaa tehä muuta. Iskä ei kuitenkaan mee rikki golfista, mutta Mamma joskus menee😏




Kun palloilijat vie jalat alta

Meikä menee aina välillä häkkiin nukkumaan. Rääpälekin haluaa tulla sinne häkkiin aina jos Meikä on siellä. Sillon Mamma laittaa häkin oven kiinni, jolloin Meikä pääsee häkistä pois kun työnnän kuonolla oven auki, mutta Rääpäle ei pääse sisään. Mamma myös kieltää Rääpälettä, jos se näkee että Meikä väsyy. Rääpäle uskoo mammaa tosi hyvin ja vielä paremmin Allua, jota me molemmat palvotaan uskollisesti. Koska Allu on palloilija. Niissä palloilijoissa vaan on vaan sitä jotain meiän mielestä. Me niin toivotaan, että Allun nilkka olis hyvässä kunnossa ens kesänä, että me päästäis taas kattoo pesäpallostadionille pesäpallopelejä. Se on tosi mielenkiintosta kun saa monta tuntia vaan kattoo kun pallo lentää. Välillä pallon lisäksi myöskin miehet lentää ja joskus mailatkin... Pelin jälkeen me päästään aina hyppimään Allun syliin ja nuollaan sen hikinen naama😎 Me unelmoiaan siitä, että vielä joskus me päästään pallotytöiksi takakentälle. Kuulemma vielä ei saaha minkään pesisjoukkueen kanssa pelaajasopimusta kun ei osata erottaa laittomia lyöntejä hyväksytyistä vaan otetaan kaikki pallot suuhu. Pelinjohtajat myös pelkää sitä, että aletaan leikkiä kahestaan sitä kahen pallon leikkiä eikä luovuteta palloja lukkarille.


Mamma nipottaa sisällä, iskä ulkona

Viikko sitten Allu ja Rääpäle muutti Kuopijoon. Meikä oli surullinen ja vaan seiso keskellä olohuonetta ja tuijotin Mammaa. Viiden päivän päästä Allu, Rääpäle ja Moona tuli viikonlopuks meille ja täytyy sanoa, että silloin kyllä tilanne eskaloitui: pistettiin semmoset painit pystyyn, että Mamma meinas tulla hulluksi ihan muutamassa minuutissa. Teen nyt ilman lupaa yhen paljastuksen: Mamma on vähän tai siis paljon neuroottinen siivouksen suhteen eikä se tykkää yhtään jos tulee sotkua. Pakko myöntää, että joskus sitä sotkuakin sitten tulee😉 Nii jos Mamma sitten nipottaa sisällä tuon siisteyden suhteen, niin Iskä nipottaa ulkona: yhtään ei sais kuoppia kaivaa meiän nurmikkoon ja pakko myöntää, että joskus niitä kuoppiakin sitten tulee😏 Sillon kun me pistetään niinsanotusti isoa vaihdetta silmään, niin Mamma vie meiät normaalia pidemmällä metsälenkille ja sanoo, että täällä ollaan tytöt nyt niin kauan, että kaikki energiat on purettu. Kauan ollaan monesti. Mutta ei sitä kyllä uskois miten paljon voi tuommosta Rääpälettä olla ikävä💗 Vaikka osaa se kyllä olla ärsyttäväkin: jos Meikä näyttää sille hampaita ja murisee, niin se vaan heiluttaa häntää ja työntää kielen Meikän hampaiden välistä ihan kitalakeen asti😝

Meikä on kuntoutunut niin hyvin, että pääsin viime lauantaina piirinmestaruuskisoihin, laji oli metsäjälki. Meikä löyti kaikki kepit😀 Tottis meni siihen nähen hyvin, että ei olla sitä kolmeen kuukauteen reenattu. Paitsi paikkamakuu: siinä Meikä esitti ihan oman koreografian: liikuskelin vähä ja tuijotin tuomaria uhkaavasti😇😇😇 Meikä sai pronssia, mikä oli 7:n koiran kokeessa ihan kelpo suoritus.


Meikä sai viime lauantaina piirinmestauruuskisoissa pronssia metsäjälellä 

Varoitus: koiramaailman suurin synti ei ole nykyään esimerkiksi koiransa pahoinpitely ja laiminlyönti vaan inhimillistäminen. Sitä suurempaa syntiä ei maailmassa olekaan. Vaikka some onkin ollut minua kohtaan armollinen, pitää kuitenkin selitellä: vaikka kirjoitankin inhimillistävään sävyyn, niin ymmärrän että koirat ovat koiria ja niiden pitää SAADA olla koiria ja ihmiset ihmisiä. Ja ettei koira ajattele ihmisen tavoin😏😉😎


Lisää blogin koira-aiheisia postauksia löydät täältä.


Blogin terveellisiä ruoka-ohjeita löydät täältä.

Blogin etusivulle löydät täältä.