SOCIAL MEDIA

lauantai 1. syyskuuta 2018

Autonomisen hermoston yliaktiivisuus eli sympakotonia ja pitkittyneen stressitilan vaikutukset kehoon

Postaus on tehty yhteistyössä Diplomiravintoneuvoja Nina Saineen kanssa. Aiheena on autonomisen hermoston yliaktiivisuus eli sympakotonia, jota mm. pitkittynyt stressi voi aiheuttaa. Postauksesta saat tietoa siitä miten pitkittynyt stressi vaikuttaa hormonitoimintaan ja koko kehoon, autonomisen hermoston yliaktiivisuudesta ja sen tasapainottamisesta, mikä kaikki on stressiä, stressivasteesta, Neurosonicin kehittelemästä teknologiasta, joka on kehitetty erityisesti autonomisen hermoston yliaktiivisuuden ja stressitilan lievitykseen jne. Seuraavan postauksen aiheena on pitkittyneen stressitilan hoitaminen ravitsemuksellisesti ja lisäravinteilla.



Kukapa meistä ei olisi koskaan kärsinyt stressistä ja villi viekkaukseni on se, että usealla meistä pitkittynyt stressi on aiheuttanut tilan, jota kutsutaan sympakotoniaksi eli autonomisen hermoston yliaktiivisuudeksi. Sympakotoniassa keho on koko ajan taistele- ja pakene valmiudessa eli ylikierroksilla eikä pysty palautumaan. Toisilla meistä on siihen kuitenkin enemmän taipumusta jo ihan temperamenttinsa vuoksi ja joskus elämä heittää meidät niin haastaviin tilanteisiin, että keho ja mieli ei pystykään enää palautumaan normaalisti vaan stressitila jää pysyvästi päälle ja johtaa pahimmassa tapauksessa loppuunpalamiseen. Tärkeää on huomata, että myös positiiviset asiat voivat aiheuttaa autonomisen hermoston yliaktiivisuutta eikä pelkästään stressi ja negatiiviset asiat. Tyypillinen tilanne itselläni on se, että on iikaa kivaa tekemistä eikä vaan pysty pysähtymään ja lopettamaan eli ei malta😏

Autonominen hermosto säätelee tahdosta riippumattomia toimintoja (verenkierto, hikoilu, ruoansulatus) ja se jakaantuu sympaattiseen ja parasympaattiseen osaan. Sympaattinen hermosto aktivoituu toiminnassa, parasympaattinen levossa. Mikäli sympaattinen hermosto ottaa ylivallan eli käy ylikierroksilla syntyy ongelmia koska elimistö on koko ajan taistele tai pakene- moodissa eikä palaudu. Tilaa kutsutaan myös sympatikotoniaksi tai vaikkapa ylivireydeksi. Oireita voivat olla nopeutunut/tiheä pulssi, ruoansulatusongelmat, unihäiriöt, rytmihäiriöt, yöhikoilu, päänsärky, seksuaalisen halukkuuden väheneminen, lihaskireydet kananlihalle meno, ärtyneisyys, ahdistuneisuus, unohtelu jne. 

Sympaattinen hermoston aktivoituessa elimistössä tapahtuu seuraavia muutoksia: pulssi nousee, sydämen iskuvoima kasvaa ja lihasten verisuonet laajenevat, joka kasvattaa niiden toimintakykyä, verenpaine voi nousta,keuhkoputket laajenevat, varastosokerin ja rasvan vapautuminen verenkiertoon lisääntyy, ruoansulatustoiminnot vaimenevet, silmäterät laajenevat, limaista sylkeä erittyy, lihakset ovat jännittyneet, samat ajatukset kiertävät kehää jne.  Parasympaattinen hermosto taasen hidastaa sydämen sykettä, supistaa keuhkoputkia, nopeuttaa ruuansulatusta yms. ja se on aktiivisimmillaan levon aikana. Ihannetilanteessa sympaattinen ja parasympaattinen hermosto toimivat harmoonisesti siten, että aamulla sympaattinen hermosto aktivoituu ja illan koittaessa on parasympaattisen hermoston vuoro, jolloin keho pystyy rentoutumaan. Stresssitilanteessa tasapainotila saattaa järkkyä, jolloin voi syntyä toiminnallisia oireita niihin elimiin, joihin autonomisella hermostolla on vaikutusta. Huolestuneisuus ja pelko lisäävät stressiä ja siten taas sympaattisen hermoston vilkastumista. Näin oireilu jatkuu – samalla rentoutuminen, nukkuminen ja elpyminen hankaloituvat.



Miten autonomista hermostoa voi tasapainottaa

Autonomista hermostoa voi tasapainottaa monellakin tavalla ja mainitsen tässä muutamia. 

Hengitysharjoitukset tasapainottavat autonomista hermostoa, mutta tällöin tulee kiinnittää huomiota siihen, että hengitys virtaa oikeasti vapaana nimittäin hengitysharjoituksiakin voi tehdä suorittamalla ja siten, että ne lisäävät kehon stressitilaa. Hengitysharjoituksissa kannattaa keskittyä rentouttaviin harjoituksiin eikä virkistäviin. Yksinkertaisin hengitysharjoitus, joka rentouttaa kehoa, on uloshengityksen pidentäminen ja rauhoittaminen. Hengitys- ja meditaatioharjoituksia löydät runsaasti täältä.

Matalatehoinen liikunta laskee kehon stressitasoa, kun taas kunnon hikitreeni saattaa lisätä sitä. Parhaimpia liikuntamuotoja stressaantuneelle keholle ja mielelle ovat mielestäni rauhallinen kävely metsässä/luonnossa ja rauhoittava joogaharjoitus. Joogaharjoituksia löydät täältä.

Kunnon yöunet ovat yksi tärkeimpiä asioita kehon palautumisessa, mutta silloin kun keho käy ylikierroksilla voi nukahtaminen olla todella vaikeaa. Hiilaripitoinen ateria muutamaa tuntia ennen nukahtamista, edellä mainitut matalatehoinen liikunta ja hengistysharjoitukset, huolipäiväkirjan pitäminen, nukkumisergonomiasta huolehtiminen, kivunlievitys, mieltä kaihertavien asioiden selvittäminen, viileä ja pimeä makuuhuone, sinisen valon välttäminen illalla jne. voivat auttaa nukahtamisessa ja siinä, että herätessä saa helpommin unen päästä kiinni. Liiallisen ja varsinkin liian myöhään nautitun kofeiinin ja alkoholin välttäminen voi helpottaa nukahtamista. Sitten on vielä tietty nämä hormonaaliset ongelmat esimerkkinä naisten vaihdevuodet, jotka tunnetusti aiheuttavat useimmille huonounisuutta. Ne ovatkin sitten hieman monimutkaisempia juttuja, mutta hoidettavissa kuitenkin.

Ja sitten on tietenkin Neurosonic...

Neurosonicin teknologia on kehitty erityisesti autonomisen hermoston yliaktiivisuuden lievitykseen

Suomalainen yritys nimelta Neurosonic Oy on kehittänyt tuotteen autonomisen hermoston yliaktiivisuuden lievitykseen. Itse sain testiin Neuronic patjan heinäkuussa ja ostin sen itselleni elokuussa. Meidän koko perhe käyttää patjaa päivittäin, saksanpaimenkoiramme Tuto mukaanlukien. Lue aikaisempi postaus aiheesta täältä.

Teknologia on siis on kehitetty erityisesti autonomisen hermoston yliaktiivisuuden ja stressitilan lievitykseen. Sen luvataan lisäävän selkesti syvän unen jaksoja sekä REM-unta. Sillä on myös kipua vähentäviä vaikutuksia ja urheilijat käyttävät sitä elimistön aktivointiin ennen treenejä ja treenien jälkeen palautumiseen. Neurosonic matalataajuushoidon myötä autonomisen hermoston toiminta tasapainottuu, sympaattinen toiminta laskee ja parasympaattinen kasvaa. Eli kun parasympaattinen toiminta lisääntyy, elimistö rentoutuu. Lue lisää Neurosonicista täältä.

Käytän mobiilipatjaa päivittäin: aamupäivisin otan yleensä palauttavan ohjelman samalla töitä tehden (meillä on sähkösänky, johon taittuvan patjan saa istuma-asentoon) ja kirjoitellen ja illalla otan rentouttavan ohjelman noin kolmea tuntia ennen nukkumaan menoa. Uneni on syventynyt, palaudun nopeammin ja myös niska-hartiaseudun kireydet ovat helpottaneet merkittävästi. Myös mieheni nukkuu nykyään paremmin, samoin poikani. Myös palautuminen on nopeutunut myös heidän osaltaan. Tuto ottaa kymmenen minuutin rentoutuksen aina aamulenkin jälkeen😂

Blogin lukijat saavat - 5 %:n alennuksen mistä tahansa Neurosonic tuotteesta koodilla KUTSUVAPAUTEENALE. Alennuskoodia voi käyttää verkkokaupassa.



DIPLOMIRAVINTOTERAPEUTTI NINA SAINE KIRJOITTAA STRESSISTÄ SEURAAVASTI

Liika stressi- tuhoisaa, jopa tappavaa

Pahimmillaan stressi tappaa. Kyllä. Lue lause uudelleen. Se tappaa. Ehkä hitaasti ja välillisesti heikentämällä kehoasi, vaarantamalla sen säätelyjärjestelmät, luomalla huonontuneen ruoansulatuksen kautta ravintopuutoksia, jolloin olet altis erilaisille sairaudentilojen kehittymiselle. Pitkäaikainen stressi lyhentää elinikää, huonontaa elämänlaatua ja toimintakykyä eikä ole täysin harvinaista että tulee myös äkkikuolemia, kuten sydän- tai aivoperäisiä tapahtumia tai tämäntyyppisten tilojen seurauksena pysyviä vammautumisia.

Mikä kaikki on stressiä?

Stressiähän on sekä fyysinen, että henkinen stressi, eli mikä tahansa mikä rasittaa meitä jollakin tavalla. Pysyäksemme hengissä me tarvitsemme tietyn määrän normaalia, mutta tarpeeksi lyhytkestoista stressiä kuten liikunta, säikähtäminen ja sen kautta itsemme saattaminen turvaan jostakin uhkaavasta tilanteesta, pieni esiintymisjännitys joka auttaa meitä antamaan parhaamme yms. Tämä treenaa säätelyjärjestelmiämme ja stressivastettamme, mutta liika on liikaa. Liikaa ja liian pitkäkestoista tai liian kovaa stressiä tai vaikka henkiset trauman syntyminen vahingoittaa terveyttämme. Tämä kohdistuu aina niin psyykeen kuin fysiikkaan ja näitä asioita ei voida erottaa toisistaan. Ihminen on, niin kliseistä kun se on sanoa, psykofyysissosiaalinen kokonaisuus.

Stressiä voi olla myös positiiviset asiat, jotka innostavat meitä tai jopa rakkauden huuma. On ehkä ihan hyväkin että se korkein rakastumisen huuma laimenee parissa vuodessa kun ihminen pariutuu. Jatkuvasti aivan lääpällään olevan ihmisen keho toimii samoin kuin stressissä olevan ihmisen keho. Eroa voi olla hieman siinä millaisia hermovälittäjäaineita muodostuu. Isoin ero on siinä mitä me tulkitsemme aivokuorellamme. Jos sydän hakkaa tuhatta ja sataa, osaamme erottaa johtuuko se ihastumisen kohteen näkemisestä vai siitä että joku on hyökkäämässä kimppuumme pesäpallomailan kanssa. Siinä mielessä rakastuminen ja ihastuminen on tietenkin ihania ja terveellisiä asioita, mutta kuten sanottu, hyvä että elämä siitä kuitenkin jossain vaiheessa vähän tasoittuu.

Myös positiiviseen stressiin, kuten innostuneisuuteen voi jäädä jopa koukkuun. Joku hakee aina uusia innostumisen kohteita tai tilanteita, joissa saa adrenaliinin erittymään. Joku haluaa aina vauhtia ja vaarallisia tilanteita, elämän huippukokemuksia. Osittain tämä on myös geneettistä. Samoilla ihmisillä voi olla geenejä, jotka altistavat addiktioiden kehittymiselle.

Stressivaste

Stressissä aktivoituu stressiin liittyvä hormonaalinen ja hermostollinen järjestelmä. Nopeiten erittyy adrenaliinia, sekunneisssa ja sitten kortisolia, minuuteissa. Molemmat hormonit nostavat verensokeria mobilisoimalla energiaa sieltä mistä sitä on sillä hetkellä nopeiten saatavissa, usein mm. lihasten ja maksan varastoista, mutta pitkittyessä kulutetaan mm. luurankolihasta. Verensokereiden nostolla varmistetaan polttoainetta, jolla joko pötkiä pakoon tai taistella ja ollaan tilanteen suhteen valppaana. Jos stressi on pieni ja lyhytkestoinen, tästä yleensä toipuu suht nopeasti jos on terve eikä ole pahaa uupumustaustaa, mutta jos stressivaste aktivoituu illalla, se voi viedä yöunet.

Pitkittynyt stressi

Pitkittyessään stressi vaikuttaa lyhyemmällä aikajanalla siten, että tulee muutoksia uneen. Saattaa tulla vaikeuksia nukahtaa tai pysyä unessa, mutta joskus joku reagoi myös siten että nukkuisi tosi paljon jos vain saisi tilaisuuden. Keskittymiskyky rauhallisiin ja ajattelua ja päättelykykyä vaativiin tehtäviin voi huonontua. Jokin matemaattinen tehtävä tai ohjeistuksen kirjoittaminen ei ole ensimmäisenä mielessä jos tunnet olosi uhatuksi tai keho tuntee että jotain on pielessä. Monilla reagoi vatsa, sillä stressivaste on tarkoitettu alunperin melko lyhytkestoiseksi. Kun pötkii pakoon sapelihamastiikeriä, ei samaan aikaan pohdi että mitenkäs se mammutin koiven oikein maustaisin ja kypsentäisin. Ruoka siis sulaa huonosti stressissä. Jos olet esimerkiksi suuttunut tai pelästynyt, on ehkä hyvä odottaa olon tasaantumista ennenkuin syöt.

Pidemmällä aikajanalla pitkittynyt stressi vaikuttaa kaikkiin kehon keskeisiin säätelyjärjestelmiin: hermostoon, hormonaaliseen järjestelmään ja immuunipuolustukseen. Suolisto on yhteydessä näihin kaikkiin. Pysyvästi stressin alaisuudessa heikentynyt ruoansulatus alkaa tuottamaan suoliston mikrobitasapainon häiriöitä, ravintopuutoksia, allergioita ja yliherkkyyksiä ja jopa autoimmuunisairauksien puhkeamisia jos niille on geneettinen taipumus. Välillisesti stressi lisää todella monenlaisten sairauksien esiintyvyyttä. On myös tavallista, että infektioalttius kasvaa.


Koska stressin alaisuudessa ei ole ensisijaista kyetä lisääntymään, miehillä voivat testosteronitasot laskea ja menstruaatioikäisillä naisilla progesteroni- ja estorgeenitasot. Molemmilla vähenee tavanomaisesti elinvoimaisuuteen liitetty lisämunuaiskuoren erittämä DHEA-hormoni. Elimistä laittaa paikut stressihormonien kuten kortisolin tuotantoon. Pitkittynyt ylirasitustila, sairaudet ja stressi ovat omiaan aiheuttamaan naisille kuukautisongelmia ja PMS-oireita. Molemmilla fyysinen suorituskyky ja voimatasot laskevat ja molemmat voivat myös havaita mielialan laskua ja mielialan heittelemistä. Väsymys astuu myös kuvioihin sekä ravintopuutosten, että hormonaalisten ongelmien vuoksi. Paljon elämässään stressin alaisuudessa eläneillä naisilla on usein vaihdevuosien alkaessa liian vähän mieshormoneja, jolloin vaihdevuosioireet voivat olla melko vaikeat ja pitkäkestoiset.

Pitkittyneessä stressissä kroppa pistää jossain vaiheessa rajustikin hanttiin ja tuottaa monenlaista oiretta. Jos emme kuuntele niitä ja jos stressiä ei saada aisoihin, tilanne vain pahenee. Sukuhormonitasojen epätasapainotilan lisäksi usein myös kilpirauhashormonitasot laskevat, jos eivät siten että tämä näkyy perusverikokeissa, niin tarkemmissa kokeissa näkyy ja ongelma kohdistuu nimenomaan solutasolle, jolloin seurauset eivät ole välttämättä edes täysin laboratoriokokein mitattavissa, mutta kilpirauhasen vajaatoimintaoireisto on täysimääräisenä päällä.

Stressihormoni kortisolit voivat pitkittyneessä stressissä olla pitkäänkin kohonneena. Tämä voi johtaa rasvan kertymiseen vatsan kohdalle, kasvoihin, kaulaan ja niskan tyveen ja myös lisääntyneet striat eli raskausarvet ovat tavallisia. Saatat koittaa laihduttaa ja treenata, mutta stressimaha vaan hytkyy ja pömpöttää siinä navan seutuvilla, teit mitä tahansa. Verenpaineet voivat nousta ja verensokerit ovat lähes jatkuvasti koholla. Koska korkeat verensokeritasot vahingoittavat verisuonia ja hermostoa, keho viisaana alkaa aivojen hormoniohjauskeskuksista käsin vähentää kortisolintuotantoa. Kun lisämunuaiskuoren hormoninmuodostusta lisäävää ACTH-hormonia erittyy vähemmän, lopulta myös kortisolitasot ja usein myös neste- ja suolatasapainon säätelyyn osallistuvan aldosteroni-hormonin tasot laskevat. DHEA-hormonitasot ovat tässä vaiheessa usein olleet matalalla jo pitkään.

Kortisolin ja aldosteronihormonin tasojen lasku tuntuu olossa jaksamisen romahtamisena, tosin korkean kortisolin ja matalan kortisolin tiloja voi silti olla joskus vaikea erottaa toisistaan. Kun kortisolitasot ovat matalalla, keho reagoi pieneenkin stressiin kompensoimalla tilannetta erittämällä adrenaliinia. Tästä johtuu se että pitkäaikaisessa stressi- ja uupumustilassa tunnet olosi herkästi ylivirittyneeksi, ahdistuneeksi ja levottomaksi ja syke kiihtyy myös herkästi.

Matalan kortisolin ja aldosteronin tiloihin kuuluu usein tyypillisiä oireita kroonisesta nestehukasta (vaikka joisi tarpeeksi vettä), alentuneet verenpaineet, sykkeen säätelyn ongelmat, muutokset ruokahalussa, univaikeudet, pahoinvointi, uupumus, mutta ylivirittyneisyys, taipumus hypoglykemiaan eli mataliin verensokereihin, mahasuolikanavan oireilu, usein ripuli, herkkyys valoille ja äänille, säpsähtely, tiheävirtsaisuus, olematon stressinsietokyky, vaikeus säädellä tunnereaktioita ja mielialojaan, kyvyttömyys sietää joskus hyvin pientäkin rasitusta. Kaikilla ei ole samanlaisia oireita, koska geenit ja muutkin tekijät säätelevät oloamme.

Pitkittynyt stressi ei siis säästä meistä ketään, jos emme saa stressiä kuriin. Mitä pidempään stressi kestää ja mitä pidempään jätämme elimistön signaalit hälytystilasta huomioimatta, sen huonommaksi terveytemme menee ja sen vaikeampaa, tuskallisempaa ja hitaampaa tästä suosta on nousta ylös. On aina helpompaa puuttua asioihin varhaisemmassa vaiheessa ja viisas ottaa myös opikseen. Henkisiäkin aspekteja on syytä miettiä. Mikä ajaa minut tämän tyyppiseen tilaan, ehkä toistuvasti. Onko ihmissuhteissani vikaa, enkö ole toipunut traumoistani, onko minulla tunnelukkoja joita en tiedosta ja joita en ole käsitellyt, olenko itseäni kohtaan liian vaativa ja suorittava, enkö uskalla pysähtyä rauhoittumaan, koska sitten joudun miettimään vaikeita asioita elämässäni?

Toipuminen

Hyvin vaikeistakin stressitiloista ja stressin jälkitiloista voi selvitä. Siihen auttaa aika ja oikeanlainen apu. On myös laadittava suunnitelma, että miten estää tilanteen uusiutuminen. Joskus on myös hyväksyttävä se, että todella vaikeista stressitiloista ei kenties koskaan toivu täysin ennalleen, mutta kokemastaan oppii usein mm. arvostamaan niitä asioita ja ihmisiä elämässään, joilla on todellista merkitystä. Kun tulee ensin oikein huonoon kuntoon, tärkeysjärjestys muuttuu realistisemmaksi ja palkitsevammaksi.


Seuraavassa yhteistyöpostauksessa saatte tietoa siitä, voidaanko pitkittynyttä stressitilaa hoitaa ravitsemuksellisesti ja lisäravinteilla, joten pysykäähän kanavalla.


LINKIT AIEMPIIN NINAN KANSSA KIRJOITETTUIHIN POSTAUKSIIN:

Lisäravinteiden käänteiset vaikutukset:

Sokerinhimo- mistä se johtuu ja voiko sille tehdä jotakin?:

Voihan kilpirauhanen:

Ravintopuutokset ja niiden korjaaminen:

Raudanpuute:

Kaupallinen yhteistyö: Neurosonic Finland




Seuraa blogia facebookissa ja instagramissa

Blogin uusimmat ruokaohjeet ja muut terveyteen liittyvät postaukset löydät ensimmäiseksi blogin facebook sivulta klikkaamalla tätä linkkiä. Päivitän myös säännöllisesti blogin uusimpia ruokakuvia instagramiin, jonka löydät klikkaamalla tätä linkkiä.

3 kommenttia :

  1. Olen sairastunut koko elämän mittaisen stressin vuoksi, sekä yhtäläisesti olen perinyt autoimmuunisairauden, joka kulkee suvussa. Minulla on myös geeni joka altistaa hermoston häiriölle. Kyse voi olla myös dysautonomiasta, silloin kun hermosto "sekoaa", johon eivät välttämättä enää perinteiset menetelmät auta. Syitä dysautonomian alkamiseen kuitenkin voi olla monia. Valitettavasti Suomessa nämä ovat erittäin huonosti tunnettuja sekä heikosti hoidettuja.

    VastaaPoista
  2. Voimia Sinulle❤️ Tuo on varmaan ihan totta että Suomessa hoito on heikkoa☹️

    VastaaPoista
  3. Onko sinulla se korkea- vai normaalitehoinen patja?

    VastaaPoista