SOCIAL MEDIA

maanantai 30. heinäkuuta 2018

Raudanpuute

Postaus on tehty yhteistyössä Diplomiravintoterapeutti Nina Saineen kanssa. Nina vastaa kysymyksiin postauksen lopussa. Aikaisemmin julkaistuihin yhteistyöpostauksiimme kilpirauhasesta, sokerinhimosta, lisäravinteiden käänteisistä vaikutuksista ja ravintopuutoksista ja niiden korjaamisesta löydät linkit postauksen lopusta.

Kuten usealla minun ikäisellä naisella niin myös minulla on välillä ollut matala Hb (alimmillaan 120 eli vielä viitteissä kuitenkin), jolloin työterveyslääkäri on kehoittanut syömään rautaa tablettimuodossa. Ferritiini oli viimeksi kuitenkin 60 eli ei mikään huippumatala tosin saisi se korkeampikin olla. Olen syönyt vaihtelevasti rautaa viimeisen kahden vuoden aikana lähinnä kuuriluonteisesti. Tällä hetkellä otan aamuisin heti herätessäni rautaa suihkeena ja illalla tablettina C-vitamiinin kanssa. Ruoansulatusentsyymejä pitäisi taas hankkia, jotta raudan imeytyminen tehostuisi. Minua naurattaa se, että joidenkin lääkäreiden mukaan raudanpuute on nykyään naisten uusi muotisairaus jolle saatetaan hieman naureskellakin. Mitenkähän olisi asian laita jos miehet vuotaisivat joka kuukausi verta puolet elämästään? Alettaisiinko silloin kiinnittämään asiaan huomiota enemmän ihan perusterveydenhuollossa ja puhuttaisiinko muotisairaudesta?

Olen jostakin lukenut, että usein juuri vaihdevuosi-ikäisillä naisilla todetaan raudanpuutetta. No onko ihme, jos nainen on vuotanut vajaa 40 vuotta verta joka kuukausi kuukautisten myötä😏 Joillakin naisilla kuukautiset vielä runsastuvat ja tihenevät ennen kuin ne loppuvat kokonaan mikä ei tietenkään auta asiaa. Minulla on käynyt juuri näin ja välillä ihan kauhistuttaa ajatus siitä miten paljon rautaa menetän 3. viikon välein😟 Pari vuotta sitten menkat tulivat 2. viikon välein, jolloin Hb oli jo lähellä anemian rajaa. Kaikki eivät myöskään halua ottaa hormonikierukkaa, joka vähentää vuotoja ja korjaa tältä osin ongelmaa. Vuoden kestävä imetys myös tyhjentää rautavarastot tehokkaasti. Minulla ne ovat sitten tyhjentyneet kaksikin kertaa pelkän imetyksen vuoksi, koska imetin molempia poikia yli vuoden eivätkä ne ihan nopeasti itsellään täyty ilman lisärautaa. Muistan kärsineeni synnytysten jälkeen voimakkaasta picaoireesta. Söin tuhkaa🙈 Ollessamme vanhempieni luona kylässä pyysin aina isääni paistamaan takassa makkaraa. Makkara piti paistaa IHAN mustaksi ja söin niistä vaan pelkät kuoret. Sisälmykset jätin ystävällisesti muiden syötäväksi ja kaikki olivat tietenkin hyvin innoissaan tästä😎😎 Sitä palanutta kuorta vaan oli ihan pakko saada, ihan pakko! En tietenkään tuolloin ymmärtänyt kärsiväni raudanpuutteesta tai ehkäpä ihan anemiasta- sen sijaan ymmärsin, että jostakin puutosoireesta voimakas hiilenhimo johtui. Muistan äitini kertoneen, että myös edesmenneellä Martta mummollani oli tätä hiilen himoa: hän otti takasta hiiltää ja söi sitä ihan sellaisenaan. Voi tätä meidän naisten elämää💗💗💗

Piilevän raudanpuutteen havaitseminen on vaikeaa

Raudanpuute on yleistä etenkin naisilla kuukautisten vuoksi tapahtuvan raudanmenetyksen johdosta ja se voidaan todeta verikokeilla ihan perusterveydenhuollossa. Sisätautiopin dosentin Esa Soppin mukaan perustutkimukset raudanpuutetta epäiltäessä ovat verenkuva sekä ferritiini- että transferriinireseptoripitoisuuden (P-TfR) määritys verikokeesta. Hänen mukaansa raudanpuutteen diagnoosi on jokseenkin helppoa, jos veren hemoglobiinipitoisuus on alentunut eli henkilö sairastaa anemiaa. Piilevän raudanpuutteen havaitseminen on kuitenkin vaikeampaa, koska rautavarastot saattavat huveta olemattomiin eikä verenkuvassa nähdä muutoksia. Tällöin epäily raudanpuutteesta syntyy potilaan oireiden perusteella, jotka ovat moninaisia ja voivat muistuttaa kilpirauhasen vajaatoimintaa.

Raudanpuutteen oireita voi olla esimerkiksi väsymys, huimaus, heikotus, päänsärky, kalpeus, korvien humina, kielikipu, kipu niellessä, ihon kuivuminen, levottomat jalat, lihasheikkous ja lihasten kipeytyminen (menevät helposti hapoille), levottomat jalat, hiusten lähtö, hengenahdistus, hengästystyminen, heikentynyt yleiskunto, kynsien halkeilu, ruokahaluttomuus, painon nousu tai lasku ja nopeutunut syke. Myös hermostuneisuuden, masennuksen ja ahdistuksen syy voi johtua raudanpuutteesta niin uskomattomalta kuin se tuntuukin.

Tom Wideniuksen mukaan raudanpuutteen oireet ovat moninaisia ja hemoglobiini on huonoin kaikista rautamittareista koska se laskee viimeisenä. Jo paljon ennen anemiaa ilmaantuu raudanpuutteen oireita. Hemoglobiini ei kerro rautavarastoista juuri mitään koska rautavarastojen katsotaan olevan tyhjät kun seerumin ferriini on alle 30 µg/l. Tässä vaiheessa hemoglobiini on usein vielä normaali. On jossain määrin yksilöllistä millä ferritiiniarvolla alkaa esiintymään raudanpuutteen oireita ja millä ferritiinin arvolla Hb alkaa laskemaan. Hän on tavannut potilaita, joiden Hb on normaali vielä kun ferritiini on alle 10 ja potilaita, joilla Hb laskee kun ferritiini on 30. (Itselläni Hb:n ollessa 120 ferritiini oli kuitenkin 60). On siis pidettävä erillään raudanpuute ja raudanpuuteanemia. Molempien taustasyyt ovat samoja ja molemmat aiheuttavat oireita ja ovat terveydelle haitallisia, mutta raudanpuuteanemia on tietysti vakavampi juttu kun siinä on raudanpuutteen lisäksi anemia. Lisäksi on hyvä muistaa, että kaikki anemiat eivät ole aina raudanpuutetta. Sekä anemian että raudanpuutteen syy on aina selvitettävä. Edellä mainittu teksti on kopioitu suoraan sisätautien ja kliinisen hematologian erikoislääkärinTom Wideniuksen blogista. Käy lukemassa koko teksti täältä.

ALLA ESITETTYIHIN KYSYMYKSIIN VASTAA DIPLOMIRAVINTOTERAPEUTTI NINA SAINE

Millaiset ovat raudanpuutoksen oireet?

Eri yksilöillä voi olla hyvinkin erikoisia oireita, joita ei liittäisi herkästi raudan puutokseen tai anemiaan, mutta yleisimpiä oireita on mm. väsymys, kalpeus, hengästyminen, sykkeen nousu vähäisestäkin rasituksesta, päänsäryt, ihon kuivuminen ja hilseily, kehon lämmön mataloituminen alle 36.6 asteen kainalosta mitattuna, hiustenlähtö, hiusten laadun muuttuminen, usein karkeammiksi ja levottomat jalat.

Henkisellä tasolla raudanpuutteisella saattaa olla myös masentuneisuutta, ahdistuneisuutta, surun tunteita ja vihaisuutta ilman että he pääsevät oikein käsiksi siihen miksi näitä tunteita esiintyy tai miksi ne ovat niin herkässä ja voimakkaita verrattuna niiden mitättömän pienen tuntuisiin arkipäivän laukaisijoihin. Raudanpuutteisella saattaa olla myös epämääräisiä tuntemuksia siitä että kaikki ei elämässä ole hyvin ja että heillä on henkisen tuen puutetta tai he ovat muuten jotenkin oudon tyytymättömiä elämäänsä vaikka ulkoisesti kaikki vaikuttaisikin olevan ihan kunnossa. Nämä tunteisiin ja mielialaan liittyvät ongelmat saattavat hellittää kun raudanpuutosta hoidetaan oikein ja kun hoito on muutenkin riittävän kokonaisvaltaista.

Onko Suomessa erilaisia koulukuntia raudanpuutteen diagnosointiin liittyen ja millaisia virheitä diagnosoinnissa tehdään? 

Jotkut, usein lääkärit tai tarveydenhoitohenkilökunta nojaavat liiaksi pelkkään hemoglobiinin mittaukseen tai sen lisäksi nk. punasoluindekseihin. Hemoglobiini on useissa tilanteissa niin huono rautamittari että itseä hämmästyttää miksi se vieläkin tuntuu olevan se tärkein rautamittari, jota mitataan terveydenhuollossa erittäin ahkerasti. Usein hemoglobiini tosiaan säilyy aivan hyvänä vaikka raudanpuutoksen oireet olisivatkin aivan ilmeiset ja raudanpuutos löytyisikin sitten muista kokeista. Toki myös punasoluindeksestä voi päätellä paljonkin, mm. tarvetta tarkistella B-vitamiinitasoja silloinkin kun ei olla vielä menty yli tai alle viitearvojen. Lue aiheesta lisää täältä.

On myös virheellistä kiinnittää huomio pelkästään ferritiiniin. Se voi olla matala myös muista syistä kuin siksi että raudasta olisi puutetta ja se voi myös olla normaali tai korkea muista syistä kuin siksi että rautaa olisi tarpeeksi. Itselläänkin jäi aikanaan raudanpuutos havaitsematta, koska ferritiiniarvo oli korkea. Muut labrakokeet sitten paljastivat inflammaation ja kun sitä korjattiin ruokavaliolla ja ravintolisillä, ferritiiniarvo normalisoitui. 

Tosiaan, mm. elimistön hiljaa kytevä tulehdus eli inflammaatio voi nostaa ferritiiniä. Ferritiini ei ole siis yksistään luotettava rautamittari. Kun suosittelen työssäni ihmisiä mittaamaan rauta-arvonsa, suosittelen ferritiinin lisäksi mittaamaan myös transferriinireseptorit (TfR), seerumin raudan (S-Fe) ja transferriin saturaation (TrFeSat). Jälkimmäiseen kuuluu osatutkimuksena myös tuo em. seerumin rauta, joten jos maksaa itse tutkimuksensa, mittaamalla TrFeSat välttyy maksamasta erikseen turhaan seerumin raudan mittaamisesta. 

Ennen kokeita on hyvä olla vähintään viikko, mielummin kaksikin ilman rautavalmisteita. Jos labrakokeen edessä on pieni f-kirjain, se merkitsee että kokeeseen pitää mennä paastossa eli on hyvä olla syömättä 10-12 tuntia ennen koetta. Labrakokeiden tuloksissa on myös erittäin tärkeä huomioida, että rauta-arvojen viitearvot ovat erittäin laajat, joten ei kannata vetää suoraa johtopäätöstä siitä jos tulokset sijoittuvat viitearvoihin. Saatat silti tarvita rautalisää. Toisaalta jos vain ferritiini on alakanttinen, mutta muut arvot ovat hyvät, se ei välttämättä lainkaan kerrokaan rautalisän tarpeesta ja tässä kohden tehdään nykyään paljon virhearvioita! Rautaa voi saada myös liikaa ja se voi olla silloin elimistölle haitaksi. 
Alakanttinen ferritiini voi liittyä mm. elimistön huonontuneeseen kykyyn poistaa ylimääräistä estrogeenia tai mm. liikaan kuparin kertymiseen varsinkin sen inaktiivisessa muodossa, samoin sinkin ja kuparin epätasapainotilaan ja maksan ongelmiin tuottaa kuparia sitovaa proteiinia keruloplasmiinia.

Raudanpuutosta diagnosoidessa on myös tärkeä ottaa huomioon kokonaisuus ja oireet ja miettiä mistä raudanpuutos juuri kyseisen ihmisen kohdalla mahdollisesti johtuu ja ennen kaikkea mitä muuta elämässä ja kropassa on samanaikaisesti meneillään.  Raudanpuutehan voi johtua monenlaisesta syystä. Ehkä ruokavaliossa ei ole rautaa tarpeeksi. Ehkä sitä on menetetty mm. onnettomuudessa, leikkauksessa, synnytyksessä tai kuukautisvuotojen takia. Ehkä ruokavaliossa tai ravintolisäohjelmassa on liikaa raudan imeytymistä haittaavia tekijöitä. Ehkä ruoansulatus ja suolisto on huonossa jamassa tai ehkä on lääkityksiä, jotka on raudanpuutoksen takana.

Mikä usein jätetään huomiotta on se, että jos ihmiselle on kehittynyt raudanpuutos, silloin hänellä voi mitä suurella todennäköisyydellä esiintyä myös muita ravintopuutoksia ja nämä tulisi ottaa huomioon. On myös tärkeää pyrkiä poissulkemaan muita mahdollisia tekijöitä raudanpuutoksen oireilun taustalla. Raudanpuutoksen lisäksi voi myös olla muutakin, joka vaatii yhtäaikaista huomiota. Niin kliseistä kun se onkin, olemme kokonaisuuksia. Raudanpuutos voi olla hidasta korjata, mutta jos oireet eivät häviä tai ne eivät häviä riittävästi, tulisi selvittää mitä muutakin voi olla epätasapainossa.

On olemassa myös koulukunta jonka mielestä lähes kellään ei ole raudanpuutetta vaan kaikki liittyy muihin asioihin, kuten magnesiumin puutteeseen. On kuitenkin huomioitava että kun kokonaisuus on otettu riittävästi huomioon (toki, kyllä myös mm. magnesiumin puute), moni kuitenkin hyötyy merkittävästi rautavalmisteiden käytöstä ja on aivan ilmeistä että rautaa on liian vähän kehossa silloin kun sitä on poistunut verenvuodon kautta isoja määriä tai kun sitä ei saa ruoasta tarpeeksi tai kun sitä ei imeydy riittävästi.

Kun näitä ”koulukuntaeroja” tarkastelee niin kritiikkiä ”magnesiumlaisillekin” on ja itse olen sitä mieltä että usein magensiumia merkityksellisempikin kivennäisaine on kalium ja usein magnesiumin pitkäaikainen runsas tankkaaminen tuo epätasapainotilaa kaliumin ja joskus myös kalsiumin suhteen. Tässä mielipiteessäni en ole mitenkään yksin. Sekä magnesiumin, kaliumin, että joskus myös kalsiumin puute voi muuten myös olla oireilun suhteen osin samankaltaista raudanpuutoksen oireilun kanssa.

Miten hapoton maha voi liittyä raudan imeytymiseen? Mitkä asiat aiheuttavat hapotonta mahaa?

Riittävä ja oikea-aikainen suolahapon muodostuminen mahalaukussa on tärkeää, jotta ruoan proteiinirakenteet alkavat sulamaan ja jotta suolahappo voi aktivoida mahalaukun seinämästä erittyvästä pepsinogeenista pepsiinientsyymiä, joka niinikään sulattaa proteiinia. Rauta on ruoassamme merkittävässä määrin sitoutuneena proteiinirakenteisiin, joten jos proteiini sulaa huonosti, saamme rautaakin vähemmän kuin voisimme potentiaalisesti ravinnostamme saada.

Suolahapon ja pepsiinin lisäksi on myös muita proteiinia sulattavia entsyymejä, kuten useantyyppiset haiman ja ohutsuolen limakalvon tuottamat proteiinit. Tämän vuoksi ruoansulatuksen tulee kaiken kaikkiaan olla hyvässä kunnossa, jotta rauta ja muutkin ravintoaineet pystytään kunnolla hyödyntämään. Ruoansulatusongelmien yhteydessä ilmenee usein myös suolen seinämän huonokuntoisuutta ja ärsytystiloja ja tämäkin haittaa ravintoaineiden imeytymistä.

Hapotonta mahaa aiheuttaa mm. atrofinen gastriitti, joka on tila joka surkastuttaa mahalaukun seinämää. Sama tila on yhteydessä myös krooniseen B12-vitamiinin puutokseen, jota hoidetaan pistoshoidolla. B12-vitamiinin puute liittyy myös anemiaan ja raudanpuutokseen. 

Jotkut lääkitykset, etenkin happosalpaajat aiheuttavat hapotonta mahaa. Koska toisin kuin mm. pätevän koulutuksen saaneilla ravitsemusasiantuntijoilla ja funktionaalisilla lääkäreillä, peruslääketieteessä ei ole usein riittävästi ymmärrystä ja osaamista puuttua tehokkaasti närästys- ja refluksiongelmiin ja vatsan limakalvo-ongelmiin, happosalpaajia syödään ihan tolkuttomasti, jopa vuosikymmeniä. Tästä seuraa mm. kroonisia suolistotulehduksia kuten ohutsuolen bakteeriliikakasvua (oireet diagnosoidaan usein ärtyneen suolen oireyhtymäksi), vakavia ravintopuutoksia ja monenlaisia kroonisia suolistovaivoja. Ravintopuutokset poikivat terveysongelmia hyvin laajalti kehoon ja mieleenkin. Hyviä ja turvallisia apuja närästykseen ja mahasuolikanavan limakalvovaurioihin ovat mm. sinkkikarnosiini, glutamiiniaminohappo, piihappogeeli, A-vitamiini ja rasvahapoista mm. kalaöljy, tyrniöljy ja purasruohoöljy.

Stressi ja erilaiset rasitustilat ja myöskin ikääntyminen ovat yleisimpiä syitä liian vähäiseen mahahapon erittymiseen ja muutenkin heikkoon ruoansulatukseen. 

On myös hyvä pistää merkille, että närästys ei ole läheskään aina merkki siitä että mahahappoa erittyisi liikaa vaan yleisimmin silloin sitä paradoksaalisesti usein erittyykin liian vähän tai väärään aikaan tai sitten vatsaontelon kasvanut paine mm. lihavuuden tai suoliston sisältämän massan tai kaasujen vuoksi painaa mahalaukkua ylöspäin, jolloin sieltä pääsee herkemmin purkautumaan hapanta sisältöä ylös ruokatorveen. Joskus närästyksen syynä on liian löysä vatsalaukun sulkijalihas tai palleatyrä. Nämäkin syyt ovat usein lähtöisin vatsaotelon kasvaneesta paineesta ja ilmenevät henkilöillä, joilla on tällaisiin ongelmiin perittynä jo valmiiksi rakenteellisia heikkouksia.

Myös haiman ja sappirakon erilaiset sairaudentilat voivat vaikeuttaa ruoansulatusta. Lääkäriin on aina mentävä jos ilmenee kovaa yhtäkkistä kipua ja silloin on mentävä lääkäriin nopeasti. Lääkäriin on hakeuduttava myös jos ulosteet kelluvat, on pitkään ripulia tai ummetusta, kipuilua, jos uloste on kovin keltaista, limaista, mustaa (tosin mm. mustikka, lakritsi ja rautavalmisteet voivat värjätä ulosteen tummaksi), veristä tai harmaata. Joskus pitkään akuutti tai pitkään jatkunut lievä verenvuoto suolistosta johtaa raudanpuutokseen. Joskus syynä voi olla myös esimerkiksi munuaissairaus, jossa verisoluja suodattuu virheellisesti virtsan mukana ulos kehosta. Raudanpuutos on yleistä henkilöillä, joilla on erityyppisiä mahasuolikanavan vaivoja ja sairauksia.


Miten raudanpuute ja kilpirauhasen vajaatoiminta liittyvät toisiinsa?

1) Riittävä määrä rautaa tarvitaan kilpirauhashormonien tuotannossa.

2) Kilpirauhasen vajaatoiminnasta kärsivä ei voi nostaa lääkitystään riittävälle hoitotasolle, jos hänellä on raudanpuutos. Tämä johtuu siitä että rauta kuljettaa happea soluille ja solujen hapenkulutus lisääntyy kun elimistön aineenvaihdunta ja energiantuotanto saatetaan kilpirauhaslääkityksellä normaalille tasolle. Jos hapen kuljetinta, rautaa puuttuu, tilanne on ikään kuin sellainen, että ruuhkaisesta liikenteestä puuttuu autoja, takseja ja busseja ja siksi olemassaolevat ajoneuvot ajavat ylinopeutta saadakseen kuljetettavansa perille. Sydän joutuu siis tekemään enemmän töitä ja mm. kiihdyttämään sykettä jos kilpirauhaspotilaalla on raudan puutos ja annosta yritetään nostaa. Tilanne tosin usein tulkitaan liikatoiminnaksi, vaikka elimistön lämpötila ei olisikaan kohonnut, eikä mm. T3v-arvo ole yli viitteiden. Kilpirauhaslääkkeen liika-annostelu ja raudanpuutoksesta johtuva sykkeen nousu on siis osattava erottaa toisistaan. Raudan puutos on diagnosoitava ja korjattava ensin ja vasta sitten kilpirauhaslääkitys voidaan nostaa sopivalle annostukselle, käytetään sitten mitä tahansa lääkitystä: Thyroxinia, eläinperäisiä, T3:a tai jotakin näiden yhdistelmistä. Lue lisää aiheesta täältä.




3. Sekä kilpirauhasen vajaatoimintaan, että raudanpuutokseen liittyy usein krooninen ruoansulatuksen heikkous. Sitä, oliko ensin muna vai kana voi olla joskus vaikea päätellä, mutta tärkeää on joka tapauksessa varmistaa sekä riittävä kilpirauhashormonien, että raudan saanti ja miettiä mitä kaikkea heikentyneen ruoansulatuksen taustalla voi olla ja miten asiaa voi hoitaa mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. Tyhmäähän sitä rautaa on syödä maailman hamaan tappiin asti jos on löydettävissä ja korjattavissa syyt miksi rautatasot ovat alentuneet. Kilpirauhasen vajaatoiminta on voinut hidastaa ruoansulatusta, saatetaan tarvita esim. hoitoja, esim. kohdun limakalvokäsittely ja joskus jopa kohdun poisto, erilaisia lääkityksiä, elämäntapamuutoksia, ravintoterapiaa tms.

Minkälaista ruokavaliota suosittelet raudanpuutteesta kärsiville?

Ruokavalio on tietenkin aina yksilöllinen juttu ja riippuu ihmisen kokonaistilanteesta ja jossakin määrin myös ruokamieltymyksistä. Usein riittää kun lisätään hyviä elementtejä ja vähennetään huonompia. Joskus esim. allergiaa, intoleranssia tai vaikkapa suolisto-ongelmaa aiheuttavia ruoka-aineita pitää poistaa pysyvästi. Usein raudanpuutoksen taustalla ravitsemuksellisesti voi olla esim. gluteenin tai maitoproteiinin sopimattomuus tai se että maitotuotteita käytetään niin paljon ja usein että niiden sisältämä kalsium estää rautaa imeytymästä. Yleisiä ravintopuutoksia aiheuttaa myös erityisen epäterveellinen ja ravintoköyhä ruokavalio tai alisyöminen kulutukseen nähden. Rautapitoisia ruokia on mm. liha, maksaruoat, punajuuri, pinaatti ja nokkonen. C-vitamiinipitoiset ruoat auttavat raudan imeytymistä. Koska ruoansulatuksella ja suolistolla on raudan(kin) suhteen niin suuri merkitys, sellainen ruokavalio joka aiheuttaa mahdollisimman vähän erilaisia mahasuolikanavan oireita on tietenkin suositeltavaa.

Mitä muita ravintolisiä suosittelet raudanpuutteessa raudan lisäksi ja millä annostuksella?

Annostuksetkin ovat toki yksilöllisiä, mutta usein hyvä yleisvalmiste on riittävän laadukas monivitamiini. Omille asiakkaille suosittelen aluksi usein ulkomailta tilattavia erityisvalmisteita ja myöhemmin voidaan siirtyä pienempiä pitoisuuksia sisältäviin mahdollisimman luonnollisessa muodossa oleviin monivitamiinivalmisteisiin, joita saa Suomenkin markkinoilta. B- ja C-vitamiinit ovat raudan kannalta tärkeitä, mutta niin ovat myös monet hivenaineista kuten sinkki ja kupari. B-vitamiinien suhteen on hyvä lähtökohtaisesti käyttää mahdollisimman luonnollisia valmisteita, kuten oluthiivapohjaisia valmisteita tai valmisteita joissa B-vitamiinit ovat aktiivisessa muodossa. Erityisesti B12, B9, ja B6 ovat tärkeitä. Verenmuodostuksen kannalta ravitsemus kokonaisuudessaan on hyvin merkityksellinen.

Joskus raudanpuutoksen kannalta ensimmäinen ja tärkein ravintolisä on laajakirjoinen ruoansulatusentsyymivalmiste ja toisinaan tarvitaan suolahapon tuotantoa tukemaan myös suolahappolisää varsinkin aterioille, jotka sisältävät paljon proteiinia, etenkin punaista lihaa, joka sulaa usein hyväkuntoisillakin heikommin kuin esimerkiksi kana ja kala. Myös kasviperäiset proteiinilähteet kuten palkokasvit ja viljat saattavat sulaa huonosti.

Rautavalmisteissa itsessäänkin on eroja ja niiden ohella voidaan käyttää myös mm. laktoferriini- tai ternimaitovalmisteita (niille, joille maitotuotteet käyvät) tai esim. nokkosuutetta. En tiedä onko jossain jo saatavilla kapseloitua pakastekuivattua luomumaksaa, mutta sellainen olisi hyvä tuote niille, jotka eivät pidä maksaruokien mausta. Rautavalmisteista monilla miedot aminohappokelatoidut tai nestemuotoiset luontaistuotekaupan rautavalmisteet sopivat paremmin kuin apteekien valmisteet, joista monet saavat vatsansa kipeiksi tai ummetusta, mutta toisilla taas rautaa nostaa parhaiten apteekin nk. kolmen arvoinen rauta. Rauta on hyvä ottaa aamusta ennen kuin raudan imeytymistä estävän hepsidiiniproteiinin kohoamista. Lue lisää aiheestä täältä.


Seuraava yhteistyöpostauksemme aihe on sympaattisen hermoston yliaktiivisuus, joka vaivaa nykyajan ihmisiä ihan epidemian lailla.

LINKIT AIEMPIIN NINAN KANSSA KIRJOITETTUIHIN POSTAUKSIIN:

Lisäravinteiden käänteiset vaikutukset:

Sokerinhimo- mistä se johtuu ja voiko sille tehdä jotakin?:

Voihan kilpirauhanen:

Ravintopuutokset ja niiden korjaaminen:


Blogin muita terveysaiheisia postauksia ja ruokaohjeita pääset lukemaan täältä.



Seuraa blogia facebookissa ja instagramissa

Blogin uusimmat ruokaohjeet ja muut terveyteen liittyvät postaukset löydät ensimmäiseksi blogin facebook sivulta klikkaamalla tätä linkkiä. Päivitän myös säännöllisesti blogin uusimpia ruokakuvia instagramiin, jonka löydät klikkaamalla tätä linkkiä.

3 kommenttia :

  1. "Rautavalmisteissa itsessäänkin on eroja ja niiden ohella voidaan käyttää myös mm. laktoferriini- tai ternimaitovalmisteita (niille, joille maitotuotteet käyvät) tai esim. nokkosuutetta."
    Tarkoittaako tämä että rauta-arvot voisi saada kohoamaan myös ternimaitovalmisteella?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei välttämättä pelkästään ternimaitovalmisteella. Ravitsemuksen kokonaisuus ja ruoansulatus ovat ratkaisevassa osassa. Suosittelen ternimaitovalmisteen rinnalle myös rautavalmistetta tai ainakin rautapitoisia ravintoaineita ja monivitamiinia. Tarvittaessa myös ruoasulatusentsyymejä ja suolahapovalmistetta, tosin nämä ovat aina yksilökohtaisia asioita.

      Poista
  2. Kiitos, hyvä ja perusteellinen postaus!!! Hyvin kirjoitetun tekstisi lukemisessa omiin silmiini tuntui hankalalta keskitetyn tekstin lukeminen, etenkin kun on kyse asiatekstistä. Blogeissa tätä tapaa asetella tekstiä näkee ja silloin tekstit yleensä ovat aika lyhyitä :)

    VastaaPoista