SOCIAL MEDIA

maanantai 14. toukokuuta 2018

Erilainen äitienpäivä

Noppa, Allu ja Kara

Äitienpäivä tänä vuonna oli monellakin tapaa erilainen kuin ennen: kotona oli menossa pihan aitaus projekti koko viikonlopun ajan eli Kari oli perjantai aamusta alkaen koko viikonlopun työmiehen apuna tässä hommassa. Sen lisäksi vanhin poikani Allu ja hänen tyttöystävänsä Moona ottivat viime torstaina saksanpaimenkoiran pennun nimeltä Kara, jota käytiin Nopan kanssa ensimmäisen kerran katsomassa äitienpäivänä. Kirjoittelen tuosta pihan aitauksesta myöhemmin lisää. Tässä postauksessa keskityn kertomaan tuosta pikku akasta enemmän:)

 Että tuommoinen akka piti tänne tulla mua katsomaan! Mitähän tuostakin ajattelisi, vähän näyttää vaaralliselta tai ainakin arveluttavalta...

Kara tuli reippaasti tervehtimään minua heti alkuun, mutta sen jälkeen meni sohvan eteen tuijottamaan (kuva yllä) minua mitä-tuo-akka-täällä-tekee-ilmeellä. Neito tuijotti vaikka kuinka kauan: en tiedä ihmettelikö minua vai järjestelmäkameraani:) Noppa tuli perässä hetken päästä, jolloin Kara alkoi samantien nuolemaan Nopan kasvoja ja oli paljon enemmän innoissaan kuin minut tavatessaan- toki ymmärrän nuorta Neitiä todella hyvin, niin minäkin olisin ollut😂😂 Aina välillä kävi haistelemassa minua ja sitten taas meni sivummalla tuijottamaan kulmiensa alta. Sen verran oppurtunisti oli kuitenkin, että namit otti kädestä😎

Nopan ja Karan ensi kohtaaminen:)

Kovasti Kara otti jo kontaktia Alluun ja Moonaan ja oli selvästi leimautunut heihin. Kädellä ja namilla ohjaten Neiti osasi jo hienosti istua, mennä maahaan ja ottaa sitä kontaktia. Varsinainen napittaja. Nuoripari asuu keskellä kaupunkia kerrostalossa, joten ympäriltä kuuluu meteliä lähes koko ajan. Siitä huolimatta Kara nukkuu parvekkeella syvästi eikä kaupungin meteli näytä häiritsevän pätkääkään. Muutoinkin rauhoittui kivasti sisällä: välillä vähän leikki ja tuijotti ja sitten otti unet. Tosi ihanan oloinen pentu.


Iskä on mun jumalani

Äipän sylissä on turvallista tapittaa tuota noita-akkaa

Pihalle tehdään jo kakat ja pisut: toki välillä vahinkoja tapahtuu sisällekin. Sisäpihalla (aidattu alue) Neiti sai juosta vapaana ja jos Moona juoksi poispäin niin Neiti juoksi heti perässä ja piti huolta ettei Moona päässyt pois näkyvistä. 



Allu lähti töihin ja Moona käväisi kaupassa, joten jäätiin hetkeksi Nopan kanssa Karan kanssa keskenään. Kara ilmaisi selvästi ettei pitänyt järjestelystä: itkaisi oven takana hieman, väänti pissat lattialla ja meni pöydän alle tuijottamaan. Sentään minä kelpasin pissan siivoamiseen;  se kiinnosti Neitiä niin kovasti että katsahti minua jo kenties-sä-oletkin-ihan-hyvä-tyyppi-katsella. Mutta heti kun rätti lakkasi heilumasta meni Neiti pöydän alle tapittamaan sä-olet-kuitenkin-noita-akka-vaikka-osaatkin-siivota-pissat-ilmeellä minua kunnes nukahti syvään pentu-uneen💗

Huomenna menen hoitamaan Neitiä illaksi, joten katsotaan mikä on vastaanotto😂 Olen jo ennalta varustautunut tapaamiseen lahjonta teemalla: mummumaiseen tapaan marssin eläintarvikeliikkeeseen ja ostin sen hienoimmat vinkupehmon mitä kaupasta löytyi😅 Kenties tehdään makkararuutukin mikäli Allu ja Moona antaa luvan. Sen Kara kyllä jo selvästi osoitti, ettei ole mikään mielistelijä ja tietää, ketä kuuluu hänen laumaansa tällä hetkellä. Mainion oloinen pakkaus kerrassaan. Tutoa ja Karaa ei olla vielä esitelty toisilleen-  se pitää tehdä varovaisesti harkiten aikanaan. Se vähän jännittää miten Tuto siihen suhtautuu, jos toinen koira tulee hänen reviirilleen koska on aika dominoiva tapaus. Pentuihin suhtautuu muuten tosi kivasti jos saa vapaana juosta niiden kanssa. 

Varoitus: koiramaailman suurin synti ei ole nykyään esimerkiksi koiransa pahoinpitely vaan inhimillistäminen. Sitä suurempaa syntiä ei maailmassa olekaan. Vaikka some onkin ollut minua kohtaan armollinen, pitää kuitenkin selitellä: vaikka kirjoitankin inhimillistävään sävyyn, niin ymmärrän etten ole pennun biologinen mummo vaan Kara on syntynyt koirasta😉 Siitä johtuen Kara on koira eikä ihmislapsi😉 Ja ettei pentua lahjota leluilla😉 Ja ja ja😉😉😉

Myöhemmin lisätty: Täällä olen nyt pikku akkaa hoitamassa ja meillä on mennyt loistavasti. Tänään neiti tuli häntä heiluen ovelle vastaan iloisena ja pyöri ympärillä. Lelu oli mieluinen ja tehtiin ulkona se makkaruutu, joka meni yli odotusten: melkoisen hyvä nenä on kyllä neitillä. Äsken kiipesi syliin ja nyt nukkuu suloista pennun unta. Olen täysin myyty💗💗

Lisää blogin koira-aiheisia postauksia löydät täältä.

Blogin terveellisiä ruoka-ohjeita löydät täältä.

Blogin etusivulle löydät täältä.


Mamma hössöttää jostakin pennusta, jolle se osti lelunkin. Osti se mullekin samanlaisen, joten jotakin hyötyä siitä rääpäleestä on Meikällekin...

2 kommenttia :

  1. Aivan ihana hauhau-vauva! Uskomattoman tarkkoja epeleitä ovat jo pienenä! Onnea koko sukukunnalle pienestää työllistäjästä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon❤️ Tänään menen illaksi pikku neitiä hoitamaan. Pitää ostaa lelu- lahjonta alkakoon😂😂

      Poista