SOCIAL MEDIA

tiistai 21. marraskuuta 2017

Ortopedin vastaanotolla

Käytin Tutoa ortopedi Timo Talviolla Helsingissä lokakuussa ja lupasin kirjoitella myöhemmin kuulumisia. Olin jo heinäkuusta alkaen epäillyt, että jotakin saattaa luustossa olla vialla, koska kisoissa koira ei toiminut enää normaalisti. Harrastamme siis metsäjälkeä voittajaluokassa (yhtä ykköstulosta vaille valio) ja vielä kesäkuussa Tuto sai hienon ykköstuloksen ja oli muutoinkin ihan oma itsensä. Sitten kaikki muuttui: välillä koira oli treeneissä ihan normaali, jopa parempi kuin ennen. Välillä oli taasen ihan hädissään ja heitti sijaistoiminnolle jopa esineruudun aloituksessa, jota se rakastaa yli kaiken.  Heinäkuun epäonnistuneesta kisasta kirjoitinkin postauksen, jonka voit lukea täältä. Hälytyskellot soivat, koska Tuto on todella työorientoitunut koira, siis todella. Hierotutin koiraa fasciahieronnalla ja käytin osteopaatilla ja ajattelin, että homma hoituu sillä. Fasciahieronnasta voit lukea lisää täältä.

Kuvan on ottanut Paula Niinistö Alavuden jälkikokeesta

SM-kisat jäivät väliin nielu- ja anaalitulehduksen takia. Osallistuimme syyskuussa kuitenkin sakemannien kansallisiin mestaruuskisoihin, joissa Tuto sijoittui viime vuonna hopealle. Täältä voit lukea postauksen viime vuoden kisoista. Viikko ennen kisoja, siis tänä vuonna,Tuto teki elämänsä parhaan tottiksen. Itse kisoissa odotusalueella juuri ennen kentälle menoa, koira piti kuitenkin oikeaa etutassuaan ilmassa. Samalla tuli käsky mennä kentälle, enkä siinä tilanteessa ehtinyt ajatella yhtään mitään. Kentälle mennessämme hyvin nopeasti ilmeni, että kaikki ei ole kunnossa. Parhaiten sitä kuvaa se, että koira oli paniikissa. Silmät leiskui, pupillit olivat laajentuneet ja koira vinkui ja ulisi. Se ei pystynyt lainkaan keskittymään. Keskeytin seuraamisen heti alkuunsa. Tuomari kysyi kaksi kertaa, että aionko todella keskeyttää, mutta ei se siitä olisi paremmaksi muuttunut. Tietenkin harmitti kovasti kun ajettiin Hesaan asti kisaan, mutta olin jo etukäteen päättänyt, että keskeytän mikäli näyttää siltä, että koira ei pysty suoriutumaan. Ja pidin pääni- kuten yleensä:)


Matkustimme Talvion vastaanotolle junalla (päästiin mieheni auton kyydissä pois) ja matkasta voit lukea täältä. Talvio haastetteli minua ja miestäni tarkasti ja sanoin epäileväni, että takapäässä on jotakin. Kerroin myös, että koira aristaa etupäätään eteenvenytyksessä. Sanoin myös Talviolle, että mielestäni ei voi olla mitään todella pahaa, koska koira hyppää vielä metrisen esteen ja menee A-esteen vauhdilla. Mutta sen tiedän, että ihan kunnossa kaikki ei ole. Eikä ollut...


Mitä kuvissa näkyikään

Likka pistettiin untemaille ja ensimmäisenä lääkäri kurkkasi kurkkuun ja totesi nielun olevan taas tulehtunut- todennäköisesti ollut heinäkuusta saakka. Ilmeisesti krooninen gastriitti on tehnyt tehtävänsä. Tutolta kuvattiin etupää, koko selkäranka ja lonkat. Ensimmäisenä katsottiin etupään kuvat, joissa näkyi oikeassa olkapäässä lievää nivelrikkoa ja jännetupessa ärsytystä. Niveleen oli kehittynyt myös pieni luukoukku, joka selittää sen miksi oli arkonut etutassua eteenvenytyksessä. Tuntui aika hurjalta, kun samantien löytyi selitys siihen muutokseen  mitä olin juuri lääkärille kuvannut.

Tutolla on LTV4 ja 8. nikama on lyhyempi kuin muut vaikka näyttää muuten ihan siistiltä. Ristiluun ja 8. nikaman väli oli hieman ahtautunut ja kehittänyt uudisluuta. Voihan helvetti! Löydös kuulemma selittää sen miksi koira välillä käyttäytyy normaalisti ja välillä  ei pysty keskittymään. No ei kai, jos sattuu! Lonkat olivat siistit. Suolisto näytti kuvissa kuplivalta, joten ruokapuolella pitäisi tehdä jotakin muutoksia. Jännä juttu, koska vatsa on ollut jo pitkään tosi hyvässä kunnossa eikä oireile mitenkään päälle päin. Vatsa toimii hyvin ja tuotokset ovat kuin oppikirjasta.

Moneen mielessä pyörivään kysymykseen tuli kerralla vastaus

Selkä on oireillut koiralla jo pidemmän aikaa todennäköisesti, mutta välillä on ollut parempi ja välillä huonompi. Olenkin ihmetellyt miksi meille on jo vuosia sitten tullut tunnetilaongelmia loppukaudesta kun ollaan enemmän treenattu. Miksiköhän? Koira ei ole vaan kestänyt SITÄ treenimäärää mitä ollaan treenattu. Onneksi olen huollattanut Tutoa säännöllisesti treeni- ja kisakaudella eli on saanut jumeihin helpostusta. Ja tuosta LTV4:sta olen tiennyt koko ajan, joten en ole hyppyyttänyt koiraa juuri ollenkaan. Aina ennen koetta ollaan otettu yksi tai kaksi hyppyä ja se on ollut siinä. Koskaan ei olla tehty varsinaista hyppytreeniä. Olen yrittänyt myös palkkailla järkevästi eli siten, että kaikki tassut ovat olleet maassa. BOT:t ovat olleet käytössä ja ollaan venytelty säännöllisesti. 

Koska Juha Kallio tutki Tutoa toistuvien jumien takia jo 3,5 vuotta sitten 3-vuotiaana, lähetin kuvat myös hänelle lausuttavaksi. Kallio lausui, että eniten on tapahtunut muutosta selässä, koska vielä 3,5 vuotta sitten ei ollut ahtaumaa eikä uudisluumuodostusta. Selän oireilu taasen selittää olkapään oireilun, koska jos selkä on kipeä, kuormittuu takapää.

Hoito 

Talvio pisti olkaniveleen injektion ja määräsi selkään cartrophen kuurin eli 4 pistosta viikon välein. Hoidot voidaan toistaa keväällä. Ruoan muutin vähärasvaisemmaksi, mutta kyllä meillä on nielurisaleikkaus edessä mahdollisimman pian. Tuto sai tietty antibioottikuurin nieluun, mutta tulehdus todennäköisesti on jo kroonistunut. Vasta kun nielurisat on leikattu, voidaan koiraa hieroa. Tilanne ei ole selässä niin paha, että selkää pitäisi leikata. Mikäli tilanne huonontuu, leikkaus on mahdollinen jos siihen vaihtoehtoon päädytään.

Pari viikkoa injektion pistosta, Tuto muuttui lenkillä tosi vauhdikkaaksi: juoksi kuin villi varsa kesälaitumella eli selvästi injektiosta ja cartrophenista on ollut apua.

Kuvan ottanut Paula Niinistö Alavuden jälkikokeesta

Mikä oli tuomio harrastamisen suhteen

Molemmat ortopedit oli sitä mieltä, että metsäjäljellä voidaan jatkaa varovaista harrastamista, mikäli koira on oireeton ja kuntoutus onnistuu. Jos oirelee, niin sitten harrastaminen metsäjäljellä loppuu tähän. Peltojäljen harrastamista jatketaan joka tapauksessa. Voipi olla, että ensi kaudella käydään kokeessa kokeilemassa maastoa ja mikäli saadaan maastosta täydet, niin kokeillaan tottista tuurilla sen viimeisen ykköstuloksen toivossa. Jos ei saada hyviä maastopisteitä, niin keskeytetään. Tottista ei enää treenamalla treenata lainkaan eli tosissaan harrastamisen tottiksen osalta on nyt ohi. Mutta jos joku asia on selvä, niin se, ettei Tutosta tule sohvaperunaa vaan Neito saa harrastaa niin pitkään kuin jalat kantaa. Tietenkin sillä edellytyksellä, ettei harrastaminen satu ja koira on toimintakykyinen.

Täältä löydät lisää koira-aiheisia treeni- ja kisapostauksia ja muitakin koirapostauksia.


11 kommenttia :

  1. Voi kökkö... :(
    Tuo Talvio on kyllä ihan huikea tyyppi. Meiän edellinen sakemanni Jimi sai Talvion tyköä pari vuotta lisäaikaa. Sillä oli paha nivelrikko molemmissa polvissa, mutta IRAP-hoidon ansiosta koira oli oireeton pari vuotta. Silloin tykästyin kovasti Talvion tyyliin puhua asioista niin että koiran omistajakin ymmärtää jotain.

    Jo kuvista näkee että Tuto on on todella hyvässä kunnossa ja uskonkin että noin hyväkuntoinen koira on aika pitkälle oireeton kun ei vaan liian rankkoja juttuja tee sen kanssa! Paska teidän harrastamisen kannalta, mutta ihanaa että Tuto on teille perheenjäsen ja menette sen terveyden ehdoilla ♥

    Kirjoittelethan Tuton kuulumisia jatkossakin, tsemppiä teille ja Tutolle paaaaljon rapsutuksia ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos❤️ Mitä on IRAP- hoito?

      Poista
    2. Kantasoluhoitoa. Lääke tehtiin Jimin omasta verestä. Oli kyllä tehokasta. Nykyään Suomessa taitaa olla jo useampiakin eläinlääkäreitä jotka sitä tekevät. Muistaakseni Euroopassa tätä on jo pitkään tehty hyvin tuloksin ravihevosille.

      Poista
    3. Loistava juttu, että on monia mahdollisuuksia hoitaa niveloireita😊 Kiitos tiedosta❤️

      Poista
  2. Käy lukemassa Talvion sivuilta. Siellä oli ainakin aikoinaan tekstiä ko. hoidosta.

    VastaaPoista
  3. Aidosti koirastaan välittävän puhetta. Eteenpäin koiran ehdoilla, hieno asenne!

    VastaaPoista
  4. Kiinnostaisi tietää mitä ruokaa ja millaisia lisäravinteita Tuto syö? Kuuluuko kuntoutukseen muutakin kuin nuo injektiot?

    VastaaPoista
  5. Tuto syö tällä hetkellä Britt Caren vähärasvaista nappulaa, joka tuntuu sopivan tosi hyvin. Lisäravinteita menee saccromyces boulardii, nutrolinin iho turkki rasvahappona, glugosamiinia, MSM:ää, kondroitiittisulfaattia ja bioaktiivista kollageenia. Fasciahierontaa ja venyttelyä.

    VastaaPoista
  6. Minkä hintainen tuo IRAP-hoito on? En ole löytänyt mistään netistä googlaamalla että missä hintaluokassa mennään.

    VastaaPoista